Seija Luomanperä
28.07.14

Ratkaisuja Itämeren puhdistukseen

Lomamatkalla Korppooseen sain ihastella kaunista saaristoa ja nauttia paikallisesta ruuasta. Mutta meri, se ei ollut kaunista katsottavaa – sinilevä kukki iloisesti ja vei uimahalut mennessään. Keskustelu mökkiläisten kanssa heräsi välittömästi: täytyykö lannoitus lopettaa jotta meri puhdistuu?

Lomamatkalla Korppooseen sain ihastella kaunista saaristoa ja nauttia paikallisesta ruuasta. Mutta meri, se ei ollut kaunista katsottavaa – sinilevä kukki iloisesti ja vei uimahalut mennessään. Keskustelu mökkiläisten kanssa heräsi välittömästi: täytyykö lannoitus lopettaa jotta meri puhdistuu?

Ratkaisu ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Fosforia, joka aiheuttaa levien kasvua, on kertynyt maahan, eikä nykyisin lannoiteta liikaa. Lannoituksen lopettaminen ei levien kasvua estäisi. Koska maahan on Saaristomeren valuma-alueella kertynyt fosforia, joko lannoituksen tai karjanlannan käytön seurauksena, se täytyy ensinnäkin pitää pelloilla ja toiseksi viedä maasta vähitellen pois.

Maa-aineksen pitäminen pelloilla on tärkeää siksi, että fosfori on sitoutunut maahiukkasiin, ja jos maata huuhtoutuu vesistöön, fosfori menee mukana. Hapettomissa rehevöityneissä vesissä tämä maahan sitoutunut fosfori pääsee vesistöjen pohjasta liukenemaan – ja lisää levien kasvua ja rehevöitymistä.

Fosforia viedään pelloilta tehokkaasti satojen mukana. Viljat pumppaavat fosforia syvemmistä maakerroksista ja kuljettavat sitä jyväsatoon, nurmi rehusatoon, peruna mukuloihin. Mutta kasvaakseen kasvit tarvitsevat kasvukauden alussa jonkin verran liukoista fosfori kasvattaakseen hyvän juuriston. Kun maa lämpenee, kasvit saavat käyttöönsä maan sisältämää fosforia. Siksi lannoitusta ei kokonaan pidä lopettaa, vaikka tarkkana saakin olla. Tällä tavoin maaperän arvokkaat fosforivarat käytetään ruuantuotantoon.

Ympäristötuen vaikutuksia selvittäneessä tutkimuksessa on todettu, että fosforikuormitus vesistöihin on vähentynyt viidenneksen vuodesta 1995. Fosforilannoitus on samassa ajassa vähentynyt yhteen neljäsosaan. Kuormitus laskee, mutta hitaasti verrattuna lannoituksen vähentämiseen.

Uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen vähentämiseen on onneksi kehitetty. Hyvät tulokset on saatu kipsin levityksestä korkeafosforisille pelloille. Kipsi vahvistaa maan murujen kestävyyttä, eikä eroosio vie maahiukkasia vesistöön. Neljä tonnia kipsiä peltohehtaarille levitettynä on vähentänyt fosforikuormitusta yli 50 prosenttia neljän vuoden ajan.

Kun tehdään oikeita asioita pitkällä tähtäyksellä – horisontissa kimmeltää puhtaampi Itämeri.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja