Kellertäviä viljakasvustoja näkyi viime kasvukaudella eri puolilla maata. Syynä ei aina ollut typenpuute, koska myös rikinpuute aiheuttaa vaaleita, kellertäviä oraita. Yara Kotkaniemen kevätvehnän rikkikokeessa puutosoireet näkyivät selvinä jo varhain keväällä.

Viljojen kasvu on alkukasvukaudella voimakasta ja nopeaa, eikä suppea juuristo saa välttämättä vähärikkisestä maasta riittävästi rikkiä käyttöönsä. Rankat sateet saattavat lisäksi painaa ravinteita juurten ulottumattomiin. Varsinkin kevyillä kivennäismailla ja vähämultaisilla pelloilla viljojen oraat olivat monin paikoin kellertäviä.

Viime kasvukaudella Yara Kotkaniemen kevätvehnän rikkikokeessa tuli hyvin selvästi esille rikinpuutteelle tyypilliset oireet. Kun rikkiä ei ollut tarpeeksi, kasvusto oli alkukasvukaudesta kellertävää, kasvu normaalia heikompaa ja kehitys normaalia hitaampaa, mikä myös näkyi sadossa.

Kokeessa kasvuston typenottoa mitattiin Yara N-Sensorilla kahtena eri ajankohtana. Pensomisvaiheen lopussa YaraBela Suomensalpietari Se+:aa saanut kasvusto oli ottanut maasta typpeä 40 kg/ha ja Ammoniumnitraattia saanut kasvusto 35 kg/ha. Kevätvehnän lehtitupen avautuessa typenoton tehokkuudessa oli jo iso ero YaraBela Suomensalpietari Se+:n hyväksi: Suomensalpietaria saanut kasvusto oli ottanut typpeä 148 kg N/ha ja Ammoniumnitraattia saanut ruutu 123 kg N/ha.

Rikinpuutteesta kärsinyt, pelkkää Ammoniumnitraattia saanut kasvusto oli myös puintihetkellä muutaman sentin lyhyempää kuin riittävästi rikkiä saanut kasvusto. Pelkällä typellä lannoitettu kasvusto oli koko kasvukauden ajan jäljessä kehityksessä, mikä näkyi lopulta viikon myöhäisempänä tuleentumisena. YaraBela Suomensalpietari Se+:lla lannoitettu kasvusto tuotti 520 kiloa suuremman hehtaarisadon kuin pelkkää typpeä saanut kasvusto.

Suurin rikintarve nopean kasvun aikaan

Kasvuston rikintarve tulee aina huomioida suunniteltaessa lannoitusta. Viljoille riittävä rikinsaanti on erityisen tärkeää kasvukauden alusta aina kukinnan päättymisen saakka. Määrällisesti viljakasvusto tarvitsee eniten rikkiä pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen saakka, koska silloin uutta kasvua syntyy runsaimmin. Viljojen vuotuinen rikintarve on 15–20 kg/ha.

Koska sekä typpi ja rikki ovat rakenneosana valkuaisessa, ne ovat hyvin läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Tästä syystä rikki tehostaa typen ja myös muiden ravinteiden hyötykäyttöä.

Rikinpuute selviää Yara Megalab™ kasvianalyysillä

Rikinpuutos, kuten muutkin ravinnepuutokset, ovat ensin piileviä. Kasvustossa ei ole silloin silminnähtäviä oireita. Piilevänkin puutoksen vaikutus näkyy kuitenkin lopulta sadossa tai laadussa. Silminnähtävät rikin puutosoireet voi helposti sekoittaa typen aiheuttamiin puutosoireisiin.

Rikinpuute selviää Yara Megalab™ kasvianalyysillä. Analyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset sekä antaa tarvittavan lisälannoitussuosituksen. Jos viljavuusleimat ovat rikin osalta punaisella, lisälannoitus kannattaa tehdä YaraBela Suomensalpietari Se+:lla, YaraBela Axanilla tai YaraBela Sulfan N26, S14 -lannoitteella. Lievä rikinpuutos hoituu YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoitteella.

Lue lisää Yara Kotkanimen rikkikokeesta Leipä leveämmäksi -lehdestä sivulta 10.