Viljojen puinnit ovat edenneet nopeasti hyvissä olosuhteissa. Syysviljat on saatu lähes puitua maan etelä- ja keskiosissa. Kevätviljojenkin puinnit ovat edenneet ensimmäisillä viljelmillä loppusuoralle, ProAgria uutisoi.

Kevätviljojen sato on jäämässä useimmilla alueilla 60-70 prosenttiin keskimääräisestä ja viljan kokonaissadoksi arvioidaan tämän hetken puintien perusteella 2,6 mrd kg.

Nurmet kärsivät edelleen kuivuudesta. Säilörehun kokonaissato on jäämässä 30-50 prosenttiin tavanomaista pienemmäksi koko maassa ja säilörehun arvioidaan riittävän väin täpärästi sisäruokintakaudella.

Elokuussa on saatu paikallisia sadekuuroja koko maassa vain 2-4 päivänä lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, jonne on osunut muuta maata useampana päivänä sateita.

Syysviljat pääosin puitu

Ruis on saatu lähes puitua maan etelä- ja keskiosissa. Viimeisten ruislohkojen puinnit ovat käynnissä Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella.

Ruissato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi koko maassa. Kymenlaaksossa sekä osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Pohjois-Savon tiloista ruissato jäi puoleen keskimääräisestä. Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sekä osalla Pohjois-Savon tiloista ruissadon arvioidaan olevan 80-90 prosenttia normaalista, mutta muualla 60-75 prosenttia.

Rukiin laatu on hyvä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Muualla maassa sadon laatu on tyydyttävä. Rukiin hehtolitrapainot vaihtelevat 70-78 kiloa/hehtolitra välillä. Rukiista arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80-100 prosenttia.

Syysvehnä on saatu puitua kokonaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnän puinnit ovat loppusuoralla, mutta Hämeessä syysvehnän puinnit ovat osalla tiloista vasta alussa.

Syysvehnän sadon arvioidaan olevan useimmilla alueilla 60-80 prosenttia keskimääräisestä.

Syysvehnän hehtolitrapainot vaihtelevat väillä 75-85 kiloa/hehtolitra. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjois-Karjalassa syysvehnän leipäviljakelpoisuus on 95 prosenttia, Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla 70-80 prosenttia.

Syysviljojen puintikosteudet ovat olleet yleisimmin 15-20 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla syysviljojen puinnit eivät ole vielä käynnistyneet.

Kuivuus verotti kevätviljojen satoa

Myös kevätviljojen puinnit ovat edenneet vauhdilla. Niiden sadon määrää ja laatua heikentävät etenkin pieneksi jääneet jyvät ja paikoitellen myös jälkiversonnasta johtunut epätasainen tuleentuminen. Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään.

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Pohjanmaalla ohrasta on ehditty puida jo 90 prosenttia, maan keskiosissa 60-75 prosenttia ja Lapissa 50 prosenttia, mutta eteläisimmässä Suomessa vain 20-30 prosenttia johtuen kasvustojen epätasaisesta valmistumisesta. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 12-16 prosenttia, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Pohjanmaalla joissakin erissä puintikosteudet ovat olleet 20 prosenttia.

Rehuohran sadon arvioidaan jääneen noin puoleen Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ja Lapissa. Useimmilla alueilla ohrasato jäi 60-70 prosenttiin keskimääräisestä. Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla sadon määrä on 80-85 prosenttia keskimääräisestä.

Rehuohran hehtolitrapainot ovat olleet tähän mennessä puidussa sadossa 60-72 kiloa/hehtolitra. Mallasohran hehtolitrapainot ovat puolestaan olleet 65-72 kiloa/hehtolitra.

Kaurasta on puitu noin puolet Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikkoalueella. Muualla maassa kaurasta on puitu 10-35 prosenttia. Puintikosteudet ovat olleet 12-18 prosenttia.

Kaurasadon arvioidaan olevan 40-50 prosenttia Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloja ja Etelä-Karjalassa. Useimmilla alueilla kaurasato on 60-70 prosenttia keskimääräisestä. Ainoastaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja osalla Pohjois-Savon kauratiloja sadon arvioidaan olevat 80-85 prosenttia keskimääräisestä.

Kauran laadussa on suurimmat vaihtelut: hehtolitrapainot vaihtelevat 42-60 kiloa/hehtolitra.

Kevätvehnän puinnit ovat edenneet pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa kevätvehnästä on puitu jo 80 prosenttia. Muualla maassa puinnit ovat vielä aivan alussa. Kevätvehnän puintikosteudet ovat olleet 16-25 prosenttia.

Kevätvehnäsadon arvioidaan jäävän useimmilla alueilla 60-70 prosenttiin keskimääräisestä. Etelä-Savossa ja osalla Etelä-Pohjanmaan tiloja kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 80 prosenttia keskimääräisestä.

Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 70-86 kiloa/hehtolitra. Tähän mennessä puidusta kevätvehnästä 80-90 prosenttia on ollut leipäviljakelpoista.

Kuminan, nurmisiemenen, öljykasvien ja härkäpavun puinnit vielä vaiheessa

Kuminan puinnit on saatu lähes päätökseen koko maassa. Kuminasadon arvioidaan jääneen noin puoleen normaalista Hämeessä. Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sadon arvioidaan olleen 70-90 prosenttia keskimääräisestä sadosta ja muualla maassa 60-70 prosenttia.

Nurmisiemenviljelyksillä puinnit ovat kesken pahimmin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, joissa puimatta on 30-40 prosenttia kasvustoista. Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa siemennurmista on puimatta 20 prosenttia.

Kevätrypsin ja -rapsin puinnit käynnistyivät viime viikolla Uudellamaalla, jossa on ehditty puida sadosta 10 prosenttia. Muualla kevätöljykasvien puintien arvioidaan alkavan aikaisintaan kahden viikon päästä. Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi – ainoastaan Uudellamaalla sato arvioidaan keskimääräiseksi. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Hämeessä härkäpavusta on ehditty puida 90 prosenttisesti. Pohjois-Karjalassa härkäpavusta on puitu 70 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla puolet. Muualla härkäpavun puinnit ovat alussa. Puintikosteudet ovat olleet 30 prosentin luokkaa. Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä hyvään.