Vuosi 2022 päättyi, mutta vieläkö muistat, millainen säävuosi 2022 meillä olikaan!
Vuoden 2022 säästä ei Suomessa tapahtumia puuttunut, sillä vuoden mittaan saavutettiin uusi kuukausikohtainen sade-ennätys, poikkeuksellisia lumimääriä, jättirakeita, meteotsunami…. Vuoden keskilämpötila oli noin asteen verran keskimääräistä korkeampi, mutta mukaan mahtui myös koleita kuukausia.
Entä vieläkö muistat, millainen vuoden 2022 sää oli kuukausittain?
Suomessa vuosi 2022 kului pääasiassa lämpimässä tai lauhassa säässä, ja vuosi oli lopulta 0,5–1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sademäärä ei paljon poikennut tavallisesta, mutta maan eteläosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oli vähän tavallista kuivempaa. Vuoden sisälle mahtui kuitenkin vaihtelua sekä lämpötilan että sademäärän suhteen.
Aluksi oli pääasiassa lauhaa ja lumista talvisäätä. Koko talvikauden eli joulu–helmikuun keskilämpötila oli kuitenkin vuoden 2021 kylmän joulukuun vuoksi hyvin lähellä keskimääräistä. Maan etelä- ja itäosassa talvi oli monin paikoin tavallista sateisempi, lännessä ja pohjoisessa puolestaan kuivempi.
Talven vaihtuessa kevääksi lämpötila vaihteli leudosta koleaan. Suomessa pitkän ajan säätilastoja ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa kevät oli jopa harvinaisen lämmin, mutta maan etelä- ja keskiosassa tavallinen. Maalis–toukokuussa sademäärä jäi etenkin maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa melko pieneksi.
Kesäkausi eli kesä–elokuu oli tavallista lämpimämpi, paikallisesti Lapin itäosassa jopa ennätyksellisen lämmin. Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Lapissa kesä oli sateinen, mutta eteläisessä Suomessa tuli paikoin vain noin puolet tyypillisen kesän sateista.
Syksy alkoi viileänä, mutta koko syys–marraskuun keskilämpötila oli lähellä keskimääräistä tai vähän sitä korkeampi. Sademäärä jäi lähes koko maassa tavallista pienemmäksi, ja monin paikoin oli jopa harvinaisen vähäsateista.
Vuosi 2022 päättyi enimmäkseen kylmään joulukuuhun, vaikka sää lauhtuikin jälleen vuodenvaihteeksi.
Suomen koko säävuosi 2022 numeroina:
- Hellepäiviä: 43
- Myrskypäiviä: 23*
- Suurin lumensyvyys aamulla: 132 cm Kittilä Kenttärova, 11. huhtikuuta
- Suurin vuosisademäärä: 834,3 mm Nurmes Mujejärvi*
- Suurin vuorokauden sademäärä: 90,9 mm Seinäjoki Pelmaa, 5. elokuuta
*alustavien tietojen mukaan
ja kuukausi kuukaudelta:
Tammikuu
Valtteri-myrskyn yhteydessä satoi runsaasti lunta 29.–30. tammikuuta 2022. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 30.1.2022
Tammikuun alussa lämpötila laski ja kireät pakkaset levittäytyivät pohjoisesta aina maan eteläosaan asti. Lämpötila käväisi kylmimmillään Enontekiöllä −35,7 asteessa, mutta pian lauha säätyyppi sateineen ja tuulineen levittäytyi Suomeen.
Lumensyvyys saavutti talvikauden ensimmäisen metrin korkeuden tavallista aikaisemmin, 17. tammikuuta Kilpisjärvellä.
Kuun lopussa iski Valtteri-myrsky, ja lunta tuli maan eteläosassa paikoin jopa kymmeniä senttimetrejä. Euroopassa sama myrsky riehui aiemmin voimakkaampana ja aiheutti sekä laajoja sähkökatkoja että kuolonuhreja.
Helmikuu
Hiihtäjiä helmikuun hangilla. Kuva: Sirpa Jyske, Virrat, 2.2.2022
Helmikuun pääpiirteitä voi kuvata kahdella sanalla: lauha ja sateinen. Siuntion Sjundbyssä satoi 142,7 millimetriä, mikä on uusi helmikuun sade-ennätys, ja lumihanget olivat paikoin jopa poikkeuksellisen korkeita.
Kuukauteen mahtui joitakin kireän pakkasen päiviä, mutta kaiken kaikkiaan helmikuu oli selvästi tavanomaista lauhempi.
Suojasään ja pakkasen välillä sahannut lämpötila kasvatti jääkerrosta muun muassa kevyen liikenteen väylillä, minkä vuoksi keli oli välillä vaarallisen liukas.
Maaliskuu
Suomeen alkoi saapua jo kevättalvella muuttolintuja. Kuva: Pekka Hatunen, Vaala, 21.3.2022
Korkeapaine vahvistui maaliskuussa Suomeen ja Skandinaviaan. Sää oli aurinkoinen ja sateet jäivät vähiin; maan lounaisosassa oli jopa poikkeuksellisen vähäsateista. Lämpötila nousi vähitellen, ja kuun puolivälin tienoilla käväistiin +15 asteen yläpuolella.
Kevään etenemisessä tuli sään suhteen takapakkia, kun ajankohtaan nähden suorastaan hyinen sää levittäytyi Suomeen. Maaliskuun kylmin lämpötila havaittiinkin vasta 28. päivä, jolloin Utsjoella oli −30,6 astetta. Sää ei kylmennyt pelkästään Suomessa vaan myös laajemmin Euroopassa.
Huhtikuu
Lumikasat kasvoivat talven aikana reippaasti korkeutta. Kuva: Maija Savolainen, Saramo, Nurmes, 6.4.2022
Huhtikuussa sää muuttui ensin kylmästä lämpimään ja lopuksi takaisin kylmän puolelle. Kuukausi oli kokonaisuudessaan etelästä aina Perämeren rannikolle asti keskimääräistä viileämpi, Lapissa ja Kuusamossa sen sijaan laajalti vähän sitä lämpimämpi.
Suurimmassa osassa maata oli tavallista huhtikuuta sateisempaa, vain paikoin maan itäosassa sekä Pohjanmaan maakuntien rannikolla oli kuivempaa. Sateista suurin osa tuli kuukauden alkupuoliskolla.
Juupajoen Hyytiälässä mitattiin 6. huhtikuuta havaintoaseman yli 60-vuotisen mittaushistorian korkein lumensyvyys, 108 cm.
Toukokuu
Sulava lumi toi kevättulvat. Kuva: Maija Savolainen, Nurmes, 19.5.2022
Toukokuun alussa sää jatkui vielä viileänä ja melko tasaisena. Kevät eteni hiljalleen. Kuukauden keskilämpötila ei paljon eronnut tavallisesta, mutta oli maan etelä- ja itäosassa vähän keskimääräistä kylmempi ja Lapissa puolestaan vähän lämpimämpi. Hellepäiviä oli lopulta yksi, kun 25. toukokuuta Oulussa lämpötila kohosi +25,4 asteeseen.
Myrskyjä ei ollut toukokuun aikana ainuttakaan, ja maasalamoita oli alle neljäsosa keskimääräisen toukokuun määrästä. Sademäärä vaihteli huomattavasti: vaikka monin paikoin vettä tuli tavallista vähemmän, niin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla satoi paikoin harvinaisen paljon.
Toukokuun alussa Kittilän Kenttärovalla oli vielä 97 senttimetriä lunta, mutta kuun loppuun mennessä lumi oli jo sulanut kaikilta Suomen havaintoasemilta.
Kesäkuu
Kesäkuussa sää oli tavallista aurinkoisempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan etelärannikolla ja saaristossa auringonpaistetunteja kertyi jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, 13.6.2022
Kesäkuussa sademäärä jäi pieneksi laajoilla alueilla maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa. Lämpötila oli aluksi melko tyypillinen ajankohtaan nähden, ja kuun puolivälin jälkeen oli hetken jopa koleaa.
Juhannusaattona alkoi kesän ensimmäinen helleputki. Jo juhannuspäivänä lämpötila kohosi paikallisesti yli +30 asteeseen, ja helteet jatkuivat läpi kesäkuun lopun. Kuukauden keskilämpötila nousi lopulta keskiarvon yläpuolelle.
Korkein lämpötila jäi vajaan asteen päähän kesäkuun lämpöennätyksestä, kun Porissa 28. päivä oli +32,9 astetta. Vuonna 1935 Ähtärissä mitattiin +33,8 astetta, eli yli 80 vuotta vanha ennätys on voimassa edelleen.
Heinäkuu
Heinäkuussa oli vuonna 2022 16 hellepäivää, eli hyvin tavallinen määrä. Kuva: Heidi Multanen, Rääkkylä, 14.7.2022
Heinäkuun alussa helleputki jatkui, ja kuukauden korkein lämpötila eli +32,3 astetta mitattiin Oulussa heti kuun ensimmäisenä päivänä.
Kylmin lämpötila eli Sallan Naruskassa mitattu +2,2 astetta oli pitkän ajan tilastojen mukaan korkein kuukauden alin lämpötila heinäkuussa ainakin vuodesta 1959 alkaen.
Heinäkuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa oli myös tavallista sateisempaa. Inarin Saariselällä sadetta tuli 213,4 millimetriä, joka on aseman yli 40-vuotisen historian suurin kuukausisademäärä. Sodankylän Lokassa mitattu 146,4 millimetriä oli myös uusi asemakohtainen ennätys.
Elokuu
Mauno-rajuilmassa havaittiin noin 30 000 maasalamaa 19. elokuuta 2022. Kuva: Pekka Hatunen, Oulujoki, Vaala, 19.8.2022
Elokuu oli kesän helteisin kuukausi, ainakin hellepäivien määrässä mitattuna. Hellepäiviä oli peräti 19, joka on suurin elokuinen määrä sitten vuoden 2006. Tiistaina 16.8. mitattiin korkeimmaksi lämpötilaksi 31,7 astetta, joka on myöhäisin 31 asteen ylitys ainakin vuodesta 1959 lähtien.
Kuukausi oli lopulta suuressa osassa maata harvinaisen lämmin ja Uudeltamaalta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa poikkeuksellisen lämmin. Asemakohtaisia elokuun ennätyksiä tuli useilla havaintoasemilla.
Lämpimään säähän liittyi myös ukkosia, rankkasateita ja rakeita. Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä alueella kuukauden sademäärä nousi suureksi, paikoin jopa yli kaksinkertaiseksi tavalliseen elokuuhun verrattuna.
Suurin vuorokauden sademäärä vuonna 2022 eli 90,9 millimetriä mitattiin Seinäjoen Pelmaan havaintoasemalla 5. elokuuta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla elokuu oli sen sijaan havaintoaseman historian vähäsateisin, sillä sademäärä jäi vajaaseen 6 millimetriin.
Säätilastoja ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun lopulla jättirakeita, eli vähintään 5 senttimetrin rakeita, satoi ennätyksellisen myöhäisenä ajankohtana. Hyvin lämmintä säätä kesti kuun lopulle, jolloin syksyinen sää alkoi käytännössä yhdessä rysäyksessä.
Syyskuu
Kainuussa oli paikoin syyskuun viimeisen päivän aamuna ensilumeen tarvittava vähintään yhden senttimetrin lumikerros. Kuva: Pertti Karjalainen, Sotkamo, 30.9.2022
Syyskuu sujui Suomessa tasaisen syksyisessä ja viileässä säässä. Pitkäkestoinen korkeapainetilanne kuun alussa piti sademäärän pienenä, ja paikoin satoi vain puolet tai vähemmän kuin tyypillisen syyskuun aikana. Ainoastaan Lapin pohjoisosassa sademäärä kohosi keskiarvon yläpuolelle.
Ylin lämpötila jäi vain +19,5 asteeseen – viimeksi syyskuussa oli korkeimmillaankin alle 20 astetta vuosina 2017, 2008 ja 2007.
Syyskuun viimeisenä päivänä Suomeen satoi syksyn virallinen ensilumi.
Lokakuu
Lokakuun 5. päivä nähtiin auringonnousun aikaan punaisia sateenkaaria monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Punaisuus johtuu lyhyiden sinisen valon aallonpituuksien siroamisesta ilmakehässä. Kuva: Peter Rasmussen, Tampere, 5.10.2022
Lokakuu kului melko pilvisessä ja lauhassa säässä, ja sademäärät olivat lähellä tavallista tai vähän sitä suurempia.
Kuun puolivälissä matalapaineen osakeskukseen liittynyt rintama pyyhkäisi eteläisen Suomen yli itään. Siihen liittyi sekä merellä myrskytuulia että maa-alueillakin vaarallisen voimakkaita puuskia. Mukana oli myös ukkosta, ja tulipa etelärannikolle myös pieni ilmanpaineen muutoksen aiheuttama meteotsunami.
Marraskuu
Marraskuu oli vuonna 2022 hyvin pilvinen, eikä sumustakaan ollut puutetta. Kuva: Pirjo Räisänen, Alinenjärvi, Nokia, 14.11.2022
Marraskuu alkoi leudossa syyssäässä, ja lämpötila kohosi lopulta 12. marraskuuta Jomalassa jopa +15,1 asteeseen. Tämä oli vasta toinen vuosi mittaushistoriassa, jolloin Suomessa on marraskuussa ylitetty +15 astetta, ja lisäksi myöhäisin 14 asteen ylitys ainakin yli 60 vuoteen.
Kuun puolivälissä sää kylmeni nopeasti, ja huomiota herätti suuri lämpötilaero Lapin laaksoalueiden ja tuntureiden välillä. Heikkotuulisessa ja paikoin selkeässä korkeapainesäässä muodostui inversio, eli lämpötila lähti matalilla alueilla kylmenemään jyrkästi. Vähän ylempänä ilmakehässä sen sijaan oli lämmintä ja tuulista. Samana 17. päivän aamuna esimerkiksi Muonion kirkonkylässä oli −24,5 astetta ja vähän matkan päässä Laukukerolla, tunturin laella puoli kilometriä korkeammalla, oli +8,7 astetta.
Joulukuu
Tunturipöllö vieraili joulukuussa Keski-Suomessa. Kuva: Maarit Siitonen, 5.12.2022
Joulukuun alussa sää jatkui reilun kahden viikon ajan kylmänä maan etelä- ja keskiosassa. Lunta ajoittain pyrytti, ja paikallisesti etelässä lumihanki kohosi jopa yli puoleen metriin. Voimakas tuuli kuitenkin kinosti lunta epätasaisesti.
Kuukausi oli suuressa osassa maata keskimääräistä kylmempi, mutta Pohjois-Karjalassa, Koillismaalla ja Kainuussa lauhan puolella. Sademäärä jäi läntisimmässä Suomessa pieneksi. Paikoin Lapissa ja maan eteläosassa satoi sen sijaan tavallista enemmän.
Aivan kuun lopulla lämpötila kohosi päivä päivältä, ja lopulta suojasää ylsi paikoin Lappiin asti. Vuosi vaihtui hyvin lauhassa ja tuulisessa säässä: kuukauden korkein lämpötila, +7,0 astetta, mitattiin viimeisenä päivänä Ahvenanmaan Kumlingessä.
Lähde (teksti ja kuvat): Foreca (Koko uutinen täällä.)
Kommentit