Tuholaispaine öljykasveilla jatkuu

Öljykasveilla on edelleen poikkeuksellisen runsaasti tuhohyönteisiä. Suurinta vahinkoa aiheuttavat nuppuja tuhoavat rapsikuoriaiset, joita on erittäin runsaasti. Kaalikoita on myös runsaasti ja kasvustoista löytyy kaalikoin kaikkia kehitysvaiheita. Kirppojakin on vielä liikkeellä.

Öljykasveilla tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa. Myöhäiset käsittelyt lähellä kukintaa ovat haitallisia luontaisille vihollisille ja pölyttäjille. Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Gammayökkösiä liikkeellä kasvustoissa

Aikuisia gammayökkösiä on liikkeellä melko paljon ja muutamia yökkösiä on havaittu mm. Jokioisilla härkäpapupellolla, joka aloittelee kukintaansa. Gammayökkösen tarkkailu on nyt ajankohtaista. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Härkäpavun tuhoeläintorjuntaan sallittuja valmisteita ei ole käytettävissä ilman mahdollisia poikkeuslupia.

Hernekääriäisen lentohuippu alkanut Etelä-Suomessa

Hernekääriäisen lentohuippu Etelä-Suomessa on alkanut. Paikoin ansoihin on tullut runsaasti kääriäisiä ja torjuntakynnys on jo ylittynyt.

Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi; yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8-12 vuorokauden kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

Kuminanrengaspunkin vioitukset alkavat näkyä

Kuminakoin ja kuminanrengaspunkin vioittamat kohdat alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät.

Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa jonkin verran. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Tähkäsääskiä runsaasti, viljakirvoja ja viljakukkoja paikoin

Tähkäsääskiä on havaittu seurantalohkoilla runsaasti. Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu jatkuu vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Viljakirvoja on paikoin sekä kevät- että syysviljoilla. Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys on yli 10-20 kirvaa kortta kohti, ja kemiallinen torjunta enää harvoin tarpeen. Viljakasvustoissa on runsaasti leppäkerttuja ja muita kirvojen luontaisia vihollisia.

Ripsiäisiä on runsaasti. Ripsiäiset voivat lippulehteä ja kehittyvää tähkää aiheuttaen osittaista kahutähkäisyyttä. Torjunta ei enää viljan tähkälle tulovaiheessa ole kannattavaa.

Myös viljakukkoja on havaittu paikoin. Viljakukon toukat vioittavat etenkin lippulehteä.

Lähde: Maatalousinfo/Luke