Peltomaa on arvokas pääoma jota viljelijän kannattaa hoitaa. Kuten vanhastaan tiedetään pellon hyvä kasvukunto koostuu monesta tekijästä. Hyvän sadon perusta on toimiva ojitus ja hyvä maan rakenne. Viljavuustutkimus puolestaan kertoo maalajin, pH:n ja maan ravinnetilan. Pellon kunto vaikuttaa osaltaan siihen mitä lohkolla viljellään ja kuinka suurin panostuksin.

Kun olosuhteet ovat hyvät niin nykyviljelytekniikalla ja nykylajikkeilla saadaan suurempia ja laadukkaampia satoja kunhan ravinteita on riittävästi saatavilla. Tarve löytyy helposti viljavuustutkimuksesta ja viljeltävän kasvin satotavoitteesta.

Suurempien satojen mukana pellosta myös poistuu enemmän ravinteita. Tämän takia myös uuteen ympäristökorvausjärjestelmään tarvitaan satotasokorjaukset. Peltomaata ei kannata köyhdyttää, tyhjästä kun on huono nyhjäistä.

Kestävän viljelyn on oltava myös taloudellisesti kestävää. Silloin kun pelto mahdollistaa suuret sadot kannattaa viljelyyn panostaa. Uudet lajikkeet, tasapainoinen lannoitus ja tarpeen mukainen kasvinsuojelu tuottavat tutkitusti myös taloudellisesti parhaan tuloksen.

Kotkaniemen viime kesän kokeissa saatiin moniravinteisilla lannoitteilla yli 1000 kg suuremmat hehtaarisadot kuin pelkällä typpilannoituksella. Peltolohkon fosfori- ja kaliluokat olivat välttävät joten satotulos oli odotetun suuruinen. Vaikka moniravinteiset lannoitteet ovat kalliimpia kuin pelkkä typpi, niiden käyttö kannatti tässäkin kokeessa.

Paras tuotto saatiin moniravinteisella YaraMila Pellon Y3-lannoitteella. Kun lannoitekustannus huomioitiin niin hehtaaria kohden saatiin 171 euroa parempi taloudellinen tulos kuin pelkällä typpilannoitteella.

Ravinnetaseista huomataan helposti miten pellon viljavuutta hoidetaan. Pelkän typpilannoituksen jälkeen fosforitase oli hehtaaria kohden 20 kg miinuksella. Pellolta siis poistui sadon mukana 20 kg enemmän fosforia kuin lannoituksella annettiin. Pellon viljavuutta hoidettiin huonosti jolloin sadot tulevat jatkossa laskemaan.

Käyttämällä Pellon Y3- lannoitetta peltoa köyhdytettiin vähemmän mutta tase oli vieläkin 11 kg miinuksella. Viljavuusanalyysin mukaan lohkolle sopivin lannoite oli YaraMila Pellon Y5. Fosforitase oli tällöin 2 kg plussalla, joten maata ei enää köyhdytetty. Maapääomaa voidaan hoitaa käyttämällä sopivaa lannoitetta jolloin lohkolta saadaan jatkossakin suuria satoja.