Parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n edustajista suurin osa äänesti asetusta vastaan. kannattajia oli 20, joukossa Pietikäinen ja Virkkunen. EPP:n puheenjohtajan edustaja kertoi etukäteen ryhmän äänestävän ennallistamisasetusta vastaan.

Vastustusta lisäsivät maanviljelijöiden mielenosoitukset ympäri Eurooppaa. Ryhmässä pelätään viljelijöiden siirtyvän kesäkuun europarlamenttivaaleissa kannattamaan laitaoikeistolaisia puolueita.

Liberaalien Renew-ryhmää esitys jakoi. Suomesta ryhmään kuuluvat keskustalaiset ja RKP.

Myös jäsenmaiden täytyy hyväksyä asetus ennen sen voimaantuloa.

Suomen lasku pelättyä pienempi

Ennallistaminen tähtää luontokadon pysäyttämiseen. Asetuksen mukaan EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia ainakin 20 prosenttiin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä asetus koskisi kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä.

Ennallistamisen hintalappu on valmistelussa muuttunut kohtuullisemmaksi ja esitys on lieventynyt. Esimerkiksi ennallistamisen vertailuvuodesta 1952 luovuttiin. Alun perin luontotyypit olisi pitänyt palauttaa tähän vertailuvuoden tilaan.

Kustannukset arvioitiin aluksi Suomelle miljardiksi euroksi vuodessa ja vaatimuksia pidettiin kovina.

Asetuksessa mukana hätäjärru

Ennallistamisasetus on edennyt takkuisesti. EPP on vastustanut ennallistamisasetusta pitkin matkaa. Asetukseen on kuitenkin tehty useita muutoksia komission alkuperäiseen esitykseen nähden.

Asetukseen lisättiin myös hätäjarru, jonka mukaan maataloutta koskevista tavoitteista voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa luopua väliaikaisesti.

Suomi vastusti asetusta pitkään muun muassa Ruotsin ja Itävallan ohella. Suomessa ovat huolettaneet erityisesti vaatimukset suoalueiden ennallistamisesta.

Parlamentin tiedotteen mukaan 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on huonossa kunnossa.

Lähde: Yle (Koko uutinen täällä.)