Vuokra-ala kasvaa, kärsiikö pellon kunto?

Suomen pelloista reilu kolmannes on vuokralla. Vuokrapeltoa on tilastojen mukaan vajaa 800 000 hehtaaria eli 35% viljelyksessä olevasta alasta, kun vielä 15 vuotta sitten vuokralla oli noin neljännes eli 510 000 hehtaaria.

Suomen pelloista reilu kolmannes on vuokralla. Vuokrapeltoa on tilastojen mukaan vajaa 800 000 hehtaaria eli 35% viljelyksessä olevasta alasta, kun vielä 15 vuotta sitten vuokralla oli noin neljännes eli 510 000 hehtaaria. Eniten vuokramaata on Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa. Keskimäärin vuokrapeltoa on 20 hehtaaria.

Keskitilakoko kasvaa eniten eläintiloilla

Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) mukaan 65 % tiloista on kasvattanut peltoalaa vuokraamalla ja joka kolmas ostamalla. Keskitilakoko on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana 22 hehtaarista 37 hehtaariin. Tilastoa vuokrapeltojen osuuksista eri tuotantosuuntien kesken ei ole, mutta tilakoko on kasvanut suhteessa enemmän kotieläintiloilla.

Vuokrapeltojen viljavuus kärsii

MTT:n selvityksissä vuokrapeltojen pH on puoli viljavuusluokkaa ja helppoliukoinen fosfori noin kolmannes viljavuusluokkaa huonompi kuin viljelijän omien peltojen. Vuokramaan lisääntyminen tulee johtamaan vuokramaiden osalta kierteeseen, jossa kukaan ei huolehdi pellon kasvukunnon ylläpitämisestä kuten kalkituksesta tai ojituksen toimivuudesta. Esimerkiksi pellon pH:n ylläpitäminen hyvällä tasolla vaatisi ylläpitokalkituksen noin joka viides vuosi.

Viljavuus huomioon hinnoissa

Samalla kun vuokrausinto on lisäntynyt, vuokrahinnat ovat riistäytyneet käsistä. Vuokrahintojen kehitystä ei ole Suomessa tilastoitu, mutta monin paikoin suomalaiset viljelijät saattavat maksaa vuokraa eurooppalaisia kollegoitaan enemmän. Trendi on huolestuttava, sillä vuokrapellot voivat olla vuokralle tulessaan keskimääristä heikommassa kunnossa, jos viljelyhistoriassa pelto siirtyy luopuvalta viljelijältä tai pelto on ollut eri vuokralaisilla, jotka eivät ole huolehtineet esimerkiksi kalkituksesta.

Vuokrapeltojen määrä on kasvanut 15 vuodessa 60 %. Vuokraamisen yleistyttyä kalkitusmäärät ovat laskeneet. Vuokrapeltojen viljavuuteen ei satsata samalla tavalla kuin omien lohkojen. Musta viiva kuvaa maanparannuskalkkien käyttöä (tuhatta tonnia, kton) ja vihreät pylväät vuokrapeltoalaa (hehtaaria).

Kommentoi uutistamme!

Mitä mieltä olet? Kärsiikö vuokrapletojen viljavuus? Kommentoi uutista. (Kommentoiminen edellyttää kirjautumista käyttäjätilille.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja