Heikkolaatuisella siemenellä menetetään satoa jo kasvukauden alussa

Joka vuosi suuri määrä Suomen viljasadosta jää saamatta huonolaatuisen siemenen vuoksi. Laadukas kylvösiemen ja uusien lajikkeiden käyttöönotto lisäisi viljasatojamme miljoonia kiloja, arvioi MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio.

Joka vuosi suuri määrä Suomen viljasadosta jää saamatta huonolaatuisen siemenen vuoksi. Laadukas kylvösiemen ja uusien lajikkeiden käyttöönotto lisäisi viljasatojamme miljoonia kiloja, arvioi MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio.

Elinvoimainen siemen tuottaa enemmän taimettuvia oraita ja lähtee tasaisesti kasvuun.
Siemenen laatuun panostamiseen on aihetta. MTT:n LAATUSIEMEN-hankkeen tulosten mukaan laadultaan hyvä kylvösiemen tuottaa selvästi parempia satoja.

- Satohyödyn takana on siemenen paremman elinvoiman suorat vaikutukset tuotantokykyyn sekä lajikkeiden nopeutunut uusimisrytmi. Elinvoimaisempi siemen tuottaa enemmän taimettuvia oraita, lähtee tasaisemmin kasvuun ja selviää paremmin kasvukauden haasteista. Myös lajikkeet kehittyvät koko ajan, sanoo professori Peltonen-Sainio.

Laadukkaan siemenen merkitys korostuu Peltonen-Sainion mukaan Suomen kaltaisissa vaativissa tuotanto-oloissa. Laadukkaan siemenen käytöllä sekä lajikkeiden potentiaali että pellon ravinteet saadaan tehokkaimmin käyttöön.

Viime vuosina ohran sertifioidun siemenen käyttöaste oli Suomessa keskimäärin vain 36 %, vaihdellen selvästi eri alueilla. LAATUSIEMEN-hankkeessa selvitettiin, millainen merkitys laadukkaan siemenen käyttöasteen lisäämisellä olisi ohran satoon ja kokonaistuotantoon. Tarkastelu paljastaa, paljonko menetämme nykytavan mukaan toimiessamme.

-Jos sertifioidun siemenen käyttöaste olisi maassamme 100 %, nousisi ohran keskisato reilut 450 kiloa hehtaarilta. Sen vaikutus kokonaistuotantoomme olisi huimat 250 000 tonnia vuodessa. Vaikka olisimme maltillisia ja lisäisimme sertifioidun ohran siemenen käyttöastetta 75 % ja loput 25 % olisi viljelijän kunnostamaa TOS-siementä, satoetu olisi edelleen huimat 420 kiloa hehtaarilta ja 230 000 tonnia vuodessa, kertoo professori Peltonen-Sainio.

Lue lisää tutkimuksesta MTT:n www-sivuilta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja