Satoisa ruislajike vastaa lannoitukseen

Yara Kotkaniemen tutkimusaseman ruiskoe vahvistaa käsitystä, että satoisat ja vahvakortiset lajikkeet vaativat ja pystyvät lakoutumatta myös kunnolla hyödyntämään ravinteita. Kun pyrkii hyviin ruissatoihin, kannattaa lannoitus mitoittaa lohkokohtaisesti lajikkeen korrenlujuuden sietokyvyn rajoille. Silloin hyödyntää parhaiten lajikkeen satopotentiaalin ja laatuominaisuudet. Lannoituksen paras mahdollinen hyöty varmistetaan tarpeenmukaisella kasvinsuojelulla.

Lajikkeena Kotkaniemen ruiskokeessa olivat satoisat Evolo-hybridiruis ja Reetta-ruis. Reetta on populaatiolajike. Kokeessa oli kolme eri lannoitusmäärää: 70 kg N/ha, 100 kg N/ha ja 130 kg N/ha. Paras sato molemmilla lajikkeilla saatiin 130 typpikilolla. Evolon sato oli tällöin 8 690 kg/ha ja Reetan 8 350 kg/ha (katso taulukko).

Kevätlannoitus kokeessa tehtiin rikkipitoisella YaraBela Suomensalpietari Se+:lla (NPKS 27-0-1-4). YaraBela Suomensalpietari Se+ on hyvä lannoite syysviljojen kevätlannoitukseen, sillä se sisältää typen lisäksi myös rikkiä, booria, magnesiumia, kalsiumia ja seleeniä.

Syksyllä riittävästi fosforia ja kaliumia

Rukiin aikainen kylvöajankohta ja voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän syyslannoituksen. Syyslannoituksena kokeessa käytettiin kaikille koejäsenille YaraMila Pellon Y 6 (18-4-14-3) 30 kg N//ha. Sen ravinnepitoisuus soveltuu erinomaisesti syysviljoille. Syksyllä annettavan fosforin ja kaliumin merkitys on erityisen tärkeää rukiin versoutumisen ja talvehtimisen kannalta.

Lumihomeentorjunta lisää viljelyvarmuutta

Lumihome torjuttiin kokeesta Amistar 0,4 l/ha + Proline 0,2 kg/ha -seoksella. Kasvunsääde ruiskutettiin lippulehtivaiheessa Moddus 0,5 l/ha lippulehtivaiheessa. Melko sateisesta kesästä huolimatta suurimmalla typpitasolla kokeessa esiintyi lakoa enimmillään muutama prosentti. Taudit torjuttiin lippulehtivaiheessa Amistar 0,4 l/ha + Menara 0,25 l/ha –seoksella.