Arktika-syysvehnän Kasvuohjelma-kokeessa Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla korostui tänä kesänä tautientorjunnan merkitys syysvehnän ravinteiden käytön tehostamisessa. Lumihomeruiskutuksella ja tähkävaiheen tautientorjunnalla saatiin merkittävästi tehostettua kasvuston ravinteiden hyödyntämistä. Mahdollisimman hyvä ja nopea syksyinen kasvuun lähtö varmistettiin YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteella.

Terve kasvusto hyödynsi tehokkaasti annetut ravinteet

Kun kokeessa torjuttiin lumihome Amistar 0,4 l/ha + Proline 0,2 l/ha -seoksella ja kasvustotaudit tähkimisen alussa Delarolla 0,8 l/ha, 150 kiloa typpeä saaneet ruudut tuottivat keskimäärin 2 000 kiloa sadonlisää verrattuna ruutuihin, jotka saivat typpeä vain 100 kg N/ha, ja joilta ei tauteja torjuttu. Jos tautientorjuntaa ei tehty, molemmilla lannoitusmäärillä saatiin lähes sama sato. Tällöin isomman lannoitusmäärän typestä ja rikistä jäi tällöin paljon hyödyntämättä (katso kuvio).

Kevätlannoituksen jakaminen tuotti niukasti suurimman sadon

Suurin sato Arktika-syysvehnällä saatiin, kun kevätlannoitus jaettiin: heti keväällä pellon kantaessa traktoria annettiin 120 kg typpeä hehtaarille YaraBela Suomensalpietari Se+:na. Loppu 30 kg N/ha annettiin korrenkasvuvaiheen alussa. Tällöin saatiin satoa 7 480 kg/ha. Sama lannoitus ilman tautientorjuntaa tuotti vain 4 890 kg hehtaarilla. Kun 150 kg typpeä annettiin kerralla heti keväällä samalla lannoitteella, saatiin muutama kymmenen kiloa vähemmän satoa kuin jakamalla lannoitusta.