Mediassa on jo ehditty ennakoida syysrapsin talvituhojen olevan suuria johtuen tammikuun lopun ja helmikuun alun pakkasjaksosta jolloin kasvustojen suojana oli hyvin vähän lunta.

Poikkeuksellisen erikoinen talvi on varmasti ollut erityisen haastava syysrapsikasvustoille. Vastaavanlaisesta tilanteesta ei ole Suomesta aikaisemmilta talvilta kokemuksia joten mielenkiinnolla odotamme miltä kasvustot näyttävät kunhan kasvukausi lähtee keväällä käyntiin. Ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan syysrapsi kyllä kestää koviakin pakkasia. Kriittisimmät ajat talvehtimisen kannalta ovat maalis- huhtikuussa jolloin yö- ja päivälämpötilan vaihtelut ovat suuria ja tuulen ja auringon aiheuttama haihdunta suurta.

Syysrapsin lajikkeissa on myös eroja talvenkestossa johtuen mm. lehtien sokeripitoisuudesta ja kasvupisteen korkeudesta maan pinnasta. Pioneerin puolikääpiöivällä Maximus D-06 hybridilajikkeella on kasvupiste pystytty siirtämään hyvin alas, käytännössä aivan maan pinnan tasolle. Jalostajan näkemyksen mukaan näillä seikoilla on suuri merkitys talvehtimiseen vaikeissa olosuhteissa.

Vähäisen lumen ja tammikuun kovien pakkasten jälkeen syysrapsikasvustojen lehdet ovat käytännössä tuhoutuneet. Syysrapsin syksyllä kasvattamat lehdet tosin kuihtuvat yleensä joka tapauksessa joten siitäkään on vielä turhan aikaista vetää johtopäätöksiä kasvustojen talvehtimiseen.

Kaksi viikkoa sitten otimme kokeeksi Somerolla kasvustosta yhden taimen, jonka kasvupiste halkaistaessa oli vihreä ja terveen näköinen. Saimme myös kuvan somerolaiselta viljelijältä joka oli viikko sitten ottanut syysrapsin taimen pelloltaan ja säilyttänyt sitä ensin viileässä pari päivää ja sen jälkeen huoneenlämmössä. Viikossa taimi oli jo lähtenyt hyvään kasvuun joten sen perusteella näyttäisi että kylmä jakso ei ole vaikuttanut kasvustojen talvehtimiseen. Molemmissa tapauksissa on lajikkeena Pioneerin Maximus D06.

Tätä lajiketta on nyt kylvössä noin puolet kaikista kylvetyistä syysrapsilajikkeista.