Kiertueen avaustilaisuus pidettiin Jokioisilla 14.1.2016

Asmo Saarinen Berneriltä toimi puheenjohtajana ja avasi ensimmäisen Vaihtoehtoja Viljalle tilaisuuden Jokioisilla 14.1.2016. Tilaisuus veti salin täyteen, paikalla oli kaikkiaan 245 henkilöä. Aihe todella kiinnostaa -viljan heikon kannattavuuden vuoksi vaihtoehtoja tarvitaan.

Tilaisuudessa Mavin puheenvuoron piti Markku Kuoppa-Aho. Vaikka hän ei itse ollut paikalla, niin esitys sujui etäyhteydellä moitteettomasti. Hän kertoi esityksessään muutoksista ympäristökorvauksiin tulevalle kesälle, jotka ovat parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Uusi asetus saadaan kaikilta osin valmiiksi helmi-maaliskuussa ja uusi tukien hakuopas valmistuu maaliskuun lopulla. Perustelu muutoksille on, että budjettiin varatut rahat eivät riitä ja on pakko tiukentaa ehtoja.

Tiloista 86 % ja peltoalasta yli 90 % on ympäristötuen piirissä. Esimerkiksi kerääjä- ja saneerauskasveista maksetaan korvausta vai 25 %:lle peltoalasta. Kirjanpidollisiin toimenpiteisiin ei ole tulossa muutoksia. Viljelysuunnitelmat ja lohkokohtaiset muistiinpanot ovat edelleen voimassa. Viljavuustutkimus pitää tehdä 5 vuoden välein. Tämän laiminlyönnistä on viljelijöille tullut eniten seuraamuksia.

Lohkokohtainen viljelykiertosuunnitelma on myös pakollinen. Se koskee vuosia 2015 – 2019 ja se pitää palauttaa kunnan maataloustoimistoon paperisena tai sähköpostin liitteenä kevään aikana. Tämä on aiesuunnitelma, joka ei sido viljelijää mutta viljelykierron edut ovat niin merkittävät, että suunnitelmaan kannattaa käyttää aikaa ja tehdä siitä oman tilan peltojen tuottavuutta ja kuntoa parantava suunnitelma.

Sari Peltonen Pro Agrialta painotti viljelykierron monipuolistamisen vaikutusta viljelyn kannattavuuteen. Pelkästään kevätviljoihin perustuva viljely sisältää liian paljon riskejä: sääriskejä, satoriskejä, laaturiskejä ja hintariskejä. Lisäksi yksipuolinen viljanviljely huonontaa maan rakennetta. Järkevällä viljelysuunnittelulla ja ottamalla kieroon mukaan maata parantavia kasveja, kuten viherlannoitusnurmia, erilaisia saneerauskasveja, saadaan tiivistyneiden peltojen rakennetta parannettua. Monilla ongelmalohkolla myös salaojituksen parantaminen auttaa.

Sari Peltonen esitti kylmiä lukuja kirjanpitotilojen kannattavuuslukuja viljatiloilta. Kolme viimeistä vuotta ovat olleet tappiollisia 100 – 300 euroa/ha. Viljatiloille vaihtoehtokasveiksi sopivat kasvit kuten rypsi, rapsi, kumina ja pellava ovat olleet plussan puolella. Laskelmissa kevätöljykasveilla satotasona oli n. 2000 kg/ha. Kun viljelykasviksi valitan syysrapsi, on satotaso tätä selvästi korkeampi ja myös viivan alle jää enemmän.

Boreal / Ulla Kommeri

Kasvinjalostus tekee hyvä työtä ja tuo säännöllisesti markkinoille uusia lajikkeita, joilla satotasoa saadaan parannettua. Rehuhernelajikkeista uusia ovat Jermu ja Rocket. Ne ovat antaneet keskimäärin 20 % suuremman sadon ja ovat keltasiemenisiä.

Härkäpavulla Kontu-lajikkeen lisäksi on jo kantasiementuotannossa uudet Louhi ja Sampo lajikkeet.

Öljykasveilla Borealin kevätrypsilajikkeita ovat Julia ja Cordelia. Nämä kannattaa kylvää vasta kun maa on lämmennyt riittävästi.

Kevätrapseina on uusi lajike Cleopatra sekä tutut Campina, Smilla ja Trapper.

Nordkalk / Jan Drugge

Nyt on pitkästä aikaa hyvät kalkituskelit. Lisäksi pelloilla on huutava pula kalkista. Parin huonon talven jälkeen kalkkivelka on kasvanut. Suomen peltojen keskimääräinen pH on nyt 5,9 ja kasvien kannalta tavoite on pH 6,5. Hyvin kalkitussa maassa kasvit kasvavat paremmin ja lannoitekuluissa saadaan säästöä.

Yara / Anne Kerminen

Lannoitukseen sijoitettu euro tuottaa kolme euroa takaisin. Se on siis kannattava toimenpide. Yaralla on hyvät kotisivut, josta löytyvät myös lannoitusohjeet öljykasveille sekä muille kasveille, kuten kuminalle ja herneelle ja härkäpavulle.

Trans Farm / Jyrki Leppälä

Transfarm on Riihimäellä toimiva yritys, joka on tehnyt kuminan viljelysopimuksia jo vuodesta 1994 alkaen. Sopimusala heillä on tällä hetkellä n. 10 000 ha ja sopimusviljelijöitä on noin 800. Valtaosa kuminasta viedään ulkomaille. Viljatilan vaihtoehtokasviksi kumina sopii hyvin. Kylvö, puinti ja kuivatus voidaan tehdä viljatilan koneilla. Syväjuurisena ja monivuotisena kasvina kumina parantaa maan rakennetta. Sen viljelyssä kylvövuoden rikkakasvien torjunta on tehtävä huolellisesti mutta siihen löytyy hyvät aineet. Kuminan viljely on ollut myös kannattavaa. Keskimäärin viljat tekevät näillä hinta- ja kustannussuhteilla tappiota noin 250 euroa. Ainoastaan kuminan tulos 239 euroa hehtaarilta, on selvästi positiivinen.

Avena Nordic Grain / Kati Lassi

Suomessa voi hyvin viljellä öljykasveja 100 000 hehtaarin alalla. Öljykasvien hyödyt niin maan parantajana kuin työhuippujen tasaajana ja varastotilojen tarpeen vähentäjänä on kaikkien tiedossa.

Esikasviarvo öljykasveilla on tunnetusti hyvä. Vilja kasvaa niiden jälkeen paremmin. Öljykasvien viljelyn kannattavuus on viime vuosina ollut viljoja parempi. Öljykasvit olivat 2015 oikeutettuja valkuaiskasvipalkkioon (70-90 €/tn, tuki vahvistamatta).

Syysrapsin viljelystä on saatu hyviä kokemuksia:

• Viljelyä suunnitellessa pitää huomioida, että kylvö pitää tehdä elokuun puoleen väliin mennessä
• Suunnittele kylvöä jo keväällä ja huomioi esikasvi ja kasvinsuojeluainevalinnat!
• Esikasvi nurmi/viherkesanto, aikainen ohra
• Aina talvehtimiseen liittyvä riski
• Syysrapsista on Suomessa saatu yli 4000 kg/ha keskisatoja

Viljelyä ja erityisesti kirppojen aiheuttamia tuhoja voidaan ensi keväänä torjua kun käytetään Eladolla tai Cruiserilla peitattua siementä Tukes myönsi näille valmisteille hätäluvan ensi kevääksi.

Luke / Pirjo Peltonen-Sainio

Lukessa alkanut hanke, jossa tarkoituksena on yhdessä viljelijöiden kanssa pohtia tuotannon kestävää tehostamista. Taustalla on ajatus, että kun viljelijä kestävästi tehostaa tuotantoaan, jotkut huonotuottoisemmat pellot voisi laittaa lepäilemään ja silti saavutettaisiin sama, jollei korkeampikin tuotos. Tästä kaikesta olisi lopulta hyötyä myös biodiversiteetin ja ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta.

Hanketta vetää Luonnonvarakeskus ja kumppaneitamme ovat Helsingin yliopisto, MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap, Maanmittauslaitos ja ProAgria.

Tärkeä osa hanketta ovat pilottiviljelijät, joita olisi tarkoitus saada mukaan n.20 kpl, neljästä eri suuralueelta Suomesta. Olemme nyt aloittamassa pilottiviljelijöiden etsimisen.

Peltosiemen / Timo Uusi-Rauva

Peltosiemen-ketju on siemenkauppaan keskittynyt yritys, jolla on kymmeniä pakkaamoja eri puolilla Suomea. Jos pellot ovat siemenviljelykseen soveltuvia, on mahdollista tehdä heidän kanssaan siemenviljelysopimuksia viljojen lisäksi sekä herneestä että härkäpavusta. Siementuotannossa sadosta maksetaan hieman parempaa hintaa. Syysviljoille herne on hyvä esikasvi, koska ne tuottavat typpeä seuraavan kasvin tarpeisiin, vähentävät kasvitauteja ja parantavat maan rakennetta. Valkuaiskasvina herne ja härkäpapu soveltuvat korvaamaan tuontivalkuaista.

Elixi Oil / Tiina Uusitalo

Elixi Oil on Somerolla vuodesta 1993 toiminut yritys, joka tekee öljypellavan viljelysopimuksia suoraan viljelijöiden kanssa. Öljypellava-ala viime vuonna oli 1 800 hehtaaria ja sitä on mahdollista lisätä.

Pellavalla pitkä kasvuaika: se kylvetään ennen viljoja ja puidaan viljojen jälkeen. Se ei ole erityisen hallanarka. Kasvuaika on keskimäärin 120 päivää. Pellava viihtyy parhaiten hieta- ja savimailla.

Pellavan lannoitus on maltillista ja kasvinsuojelu on rikkakasvien torjuntaa. Tauteja tai tuhohyönteisiä ei pellavalla esiinny. Pellavan puintia pidetään hankalana mutta kun terä on kunnossa ja kasvusto puidaan, kun se on tuleentunut, onnistuu puinti helposti.

Satotaso on keskimäärin 1500 kg/ha mutta parhaat ovat päässeet yli 2000 kg/ha. Hinta vaihtelee laadun mukaan 350 – 485 e/tonni.

Sucros Oy / Marika Muntola

Sokerijuurikasta viljeltiin viime vuonna 12500 hehtaarilla ja viljelijöitä oli lähes 800.

Vuosi 2016 viimeinen kiintiöjärjestelmässä. Sen jälkeen viljely vapautuu. Sucros etsii uusia viljelijöitä mukaan. Tehtaan päässä pinta-alan lisääminen on mahdollista käyntiaikaa jatkamalla. Jos sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa, niin kannattaa olla suoraan yhteydessä Sucrokseen. Sokerijuurikkaan hinnasta sovitaan MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan kanssa.

ViljelijänBerner / Lasse Matikainen

Lasse Matikainen tiivisti omassa esityksessään päivän sanoman. Onnistumisen edellytyksenä viljellään mitä tahansa on maan hyvä kasvukunto. Maan rakenteen täytyy olla kunnossa. Märkänä vuonna tuo asia korostuu erityisesti. Viljelykierto on asia, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle, vaikka se on viljelyn kivijalka. Viljelykierrossa pitää olla mukana muita kuin viljoja. Erilaiset viherlannoitusnurmet, saneerauskasvit, monivuotiset viljelykasvit (kumina) ovat esimerkkejä viljatilan kalustoon soveltuviksi vaihtoehtokasveiksi.

Kolmas tärkeä tekijä on kalkitus. Vuotuinen tarve on 1,6 miljoonaa tonnia / vuosi, jota pitäisi tehdä 20 vuoden aikana, jotta päästäisiin 6,5 pH tavoitteiseen.

ViljelijänBerner on reilun vuoden toiminut maatalouskauppa. 32 ammattialaista sekä hyvin toimiva verkkokauppa on käytettävissä.

Berner toimii kustannustehokkaasti. Keskusvarasto on Vantaalla ja sieltä kuljetukset tulevaan nopeasti kotiin. Massatavarat tulevat suorina tilatoimituksina.

Berneriltä saa kasvinsuojeluaineiden lisäksi lannoitteet, kalkit, siemenet, poltto- ja voiteluaineet ja rehunsäilöntäaineet. Uusimpana aluevaltauksena on vihannes-, marja ja hedelmänviljelyn erikoistarvikkeet ja siemenet.

Ilmoittaudu mukaan jäljellä oleviin Vaihtoehtoja Viljalle tilaisuuksiin: 21.1. Vanda (ruotsiksi), 26.1. Lapua, 2.2. Kouvola ja 9.2. Nivala. Katso Vaihtoehtoja Viljalle tilaisuuksien ohjelma.