Peltotukea haki 2400 tilaa vähemmän kuin vuosi sitten, eniten kasvoi luonnonhoitonurmien ala

Yhteensä 43 382 maatilaa teki vuoden 2023 peltotukien hakemuksen. Tämä on noin 2 400 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna viljelijöiden päätukihaussa. Tiedot perustuvat tilanteeseen sähköisen hakuajan päättymisen jälkeen.

Eniten peltotukien haussa ilmoitettiin tuttuun tapaan rehunurmea. Viljakasveista eniten tukea haettiin rehuohralle, kauralle ja kevätvehnälle. Lähes kaikkien viljakasvien pinta-alat pienenivät hieman. Vain syysvehnää (68 042 ha) ja syysruista (68 042 ha) ilmoitettiin enemmän kuin vuonna 2022.

Rehuherneen ilmoitettu pinta-ala kasvoi 36 816 hehtaariin ja härkäpavun laski hieman reiluun 9 100 hehtaariin. Syysrapsin ala kolminkertaistui 820 hehtaariin, vaikka muiden öljykasvien alat laskivat.

Suurin kasvu ilmoitetussa alassa oli luonnonhoitonurmilla, joita ilmoitettiin 94 232 hehtaaria sekä monimuotoisuuskasvien riistapelloissa, joita ilmoitettiin 37 651 hehtaaria. Molemmat kasvit sisältyvät ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin, jotka tukevat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.

Ympäristösitoumuksen pinta-alatavoite täyttyi

Ympäristökorvauksen ehtoihin ilmoitti sitoutuvansa 76,6 prosenttia tiloista. Ympäristökorvauksen piirissä on nyt noin 2 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 93 prosenttia kaikesta korvauskelpoisesta maatalousmaasta. Suomen CAP-suunnitelman tavoite oli saada ympäristökorvauksen piiriin noin 1,8 miljoonaa hehtaaria.

Ympäristökorvauksen tilakohtaisista valinnaisista toimenpiteistä suosituimmiksi nousivat ilmasto- ja ympäristökoulutus, kasvintuhoojien seurantasovellukset ja maaperän seuranta.

Ympäristösopimuksista kosteikkojen hoitosopimusten ala säilyi ennallaan, maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusten ala pieneni noin 9 prosenttia. Monimuotoisuutta ylläpitävien sopimusten piirissä on nyt reilu 30 000 hehtaaria.

Viisivuotisen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen antoi noin 600 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä luomutuotantoon sitoutui 3 860 tilaa. Pinta-alassa luomusitoumusala pieneni 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Luomutuotannon kokonaisala on nyt noin 290 000 hehtaaria.

Lähes 12 prosenttia jätti hakemuksen vasta viimeisenä hakupäivänä

Peltotukien haku alkoi Vipu-palvelussa 8. toukokuuta ja päättyi 15. kesäkuuta. Viimeisen hakupäivän aikana palautettiin vielä yli 5 000 hakemusta.

Uuden rahoituskauden ensimmäiset tukihaut olivat haettavissa Vipu-palvelussa onnistuneesti jo vuoden alussa. Silloin haettavana oli erilaisia eläintuotannon tukia mukaan lukien eläinten hyvinvointikorvaus.

Haku oli ensimmäinen uusien EU:n maatalouspolitiikan uudistuneiden ehtojen mukainen peltotukien haku. Ensimmäistä kertaa tukia haettiin ainoastaan verkkoasiointipalvelu Vipussa.

Peltotukien haussa ilmoitetut viljelykasvit

Taulukossa kerrotaan tiedot kasveista, joita on ilmoitettu yli 10 000 hehtaarille vuonna 2023.

Kasvi 2022 2023 Muutos Muutos-%
Rehunurmi 739 772 723 954 -15 817 -2 %
Rehuohra 362 276 341 443 -20 833 -6 %
Kaura 337 316 323 614 -13 701 -4 %
Kevätvehnä 193 927 175 794 -18 132 -9 %
Luonnonhoitonurmi 58 664 94 232 +35 568 +61 %
Syysvehnä 35 238 68 043 +32 804 +93 %
Mallasohra 65 992 63 882 -2 109 -3 %
Laidunnurmi 50 454 48 947 -1 507 -3 %
Monimuotoisuuskasvit, riista 19 044 37 651 +18 606 +98 %
Rehuherne 28 531 36 816 +8 285 29 %
Viherkesanto (nurmi ja niitty) 50 781 35 880 -14 902 -29%
Kevätrypsi 31 400 28 564 -2 836 -9 %
Syysruis * 19 900 * 27 100 * +7 200 * +36 %
Seoskasvusto (viljat) 24 187 24 061 -127 -1 %
Ympäristösopimusala, puustoinen tai muu ala 23 318 +23 318
Kumina 16 610 17 200 +590 +4 %
Viherlannoitusnurmi 13 875 16 358 +2 483 +18 %
Suojavyöhyke 41 693 13 164 -28 528 -68 %
Avokesanto 15 817 13 023 -2 794 -18 %
Seoskasvusto (valkuaiskasvit+vilja) 9 679 11 795 +2 116 +22 %
Sokerijuurikas, sokerintuotantoon 8 831 11 457 +2 627 +30 %

Lähteet:

- Ruokavirasto (Koko uutinen täällä.)

- * = Luonnonvarakeskuksen (Luke) tieto

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja