Vastanneista 85 prosenttia piti tärkeänä, että joutoalueiden metsitystä tuetaan vuoden 2023 jälkeenkin. Heidän mielestään tuen haku ja hakemuksen täyttäminen oli onnistunut hyvin ja Metsäkeskuksesta oli saanut lisätietoja tuesta ja tukiehdoista.

Tuen hakijoiden vastauksista käy myös ilmi, että metsitystoimenpiteistä ja metsityksen vaatimuksista oli helppo ottaa selvää. Sen sijaan kaavoitukseen ja maatalouden tukiin liittyvien asioiden selvittäminen oli osoittautunut vaikeaksi. Maanomistajat pitivät myönteisenä sekä viljelemättömien peltojen että turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämistä. Vastaajien mielestä metsittämisen tärkeimmät tavoitteet ovat alueen taloudellinen tuotto sekä hiilensidonta.

Kustannuskorvaukseen ollaan suht' tyytyväisiä, hoitopalkkio ei sen sijaan tyydytä

Metsitystuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Suuri osa kyselyyn vastanneista maanomistajista oli tyytyväisiä metsitystuen kustannuskorvaukseen. Vajaa neljännes oli sitä mieltä, että korvaus ei ole riittävä. Metsitystuen kustannuskorvaus on noin 1 000–2 000 euroa hehtaarilta.

Sen sijaan vastaajista vain 10 prosenttia oli tyytyväisiä metsityksen jälkeen maksettavaan hoitopalkkioon. Hoitopalkkio on 450 euroa ja se maksetaan kaksi kertaa, 2 ja 8 vuoden kuluttua metsityksestä.

Kyselyn mukaan maanomistajat olivat tyytymättömiä siihen, että vesakoituneiden ja vähäarvoista puuta kasvavien alueiden metsitykseen ei myönnetä tukea. Tällä hetkellä tukea myönnetään vain lievästi vesoittuneiden alueiden metsittämiseen. Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkosen mukaan vesakoitumisen määrän arviointi ja lain tulkinta on ollut vaikeaa. Tähän toivotaakin muutosta mahdollisen uuden lain tullessa.

Metsitystä, kosteikkoja, aurinko- ja tuulivoimaa

Kyselyyn vastanneista entisten turvetuotantoalueiden omistajista 90 prosenttia piti metsitystä ensisijaisena maankäytön vaihtoehtona. Kosteikon tai riistatiheikön perustamista suunnitteli 40 prosenttia ja aurinko- ja tuulivoimalakäytön mahdollisuutta vajaa 30 prosenttia entisten turvetuotantoalueiden omistajista. Monessa tapauksessa eri maankäyttömuodot myös täydentävät toinen toisiaan, koska välttämättä koko turvetuotantoalue ei sovikaan metsitykseen, mutta alueelle voi perustaa esimerkiksi kosteikon.

Vastaajista 82 prosentilla metsityskohde oli entistä maatalouden maata, 13 prosentilla entistä turvetuotantoaluetta ja lopuilla muuta joutoaluetta.

Metsitystukikyselyn yksityiskohtaisemmat tulokset löytyvät Metsäkeskuksen nettisivulta.

Metsitystukea joutoalueiden metsitykseen voi hakea Metsäkeskuksesta voimassa olevan lain nojalla vuoden 2023 loppuun saakka. Lisätietoa metsitystuesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lähde: Metsäkeskus (Koko uutinen täällä.)