Hirvituhoja arvioitaessa maltti on valttia. Ilmoitusta ei heti ensimmäisten vahinkojen jälkeen kannata tehdä, sillä tuhoja voi kartuttaa kolmelta talvelta.

Suomen metsät selviytyivät Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan viime vuodesta melko vähin tuhoin. Myrsky- ja lumituhoja sekä nisäkkäiden aiheuttamia tuhoja esiintyi aiempia vuosia vähemmän.
Pahimpia tuhoja aiheuttivat tunturimittarit Lapissa sekä eri puolilla Suomea temmeltäneet myrskyt. Sen sijaan hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot kääntyivät laskuun Etelä-Suomessa.
"Hirvien väheneminen näkyy osittain jo Etelä-Savon metsäkeskuksenkin alueella", sanoo metsätaloustarkastaja Markku Partamies.
Partamiehen mainitsema "osittain" selittyy sillä, että hirvieläinten aiheuttamia metsätuhoja arvioidaan takautuvasti jopa kolme vuotta korvaushakemuksesta. Se aiheuttaa tilastoviiveen.
Hirvikanta on tehometsästyksen ansiosta vähentynyt Etelä-Suomessa jo kaksi vuotta, mutta metsätuhoista maksetut korvaukset ovat säilyneet yhä korkeina.

Täystuhosta heti
ilmoitus
Juvan eteläpuoliselle viitostielle rakennettiin pari vuotta sitten uusi riista-aita. Se näkyy vähentyneinä eläinkolareina liikenteessä, mutta metsätuhoina taimikoissa. Teräsverkko rajoittaa hirvien liikkumista, joten ne parkkeeraavat talveksi aidan liepeille.
Aidan rakentamisen jälkeen Etelä-Juva on tullut Etelä-Savon metsäkeskuksessa työskentelevälle Markku Partamiehelle tutuksi. Pistäydymme hehtaarin kuviolla, missä tehtiin hirvivahinkoarvio viime syksynä. Kuluneena talvenakin on taimikossa vierailtu. Hirvet ovat syöneet mäntyjä harvakseltaan.
"Tässäkin tapauksessa olisi kannattanut odottaa ainakin yksi talvi ennen korvaushakemuksen jättämistä. Aiemmin maksetut korvaukset vähennetään ja niinpä edellisen arvioinnin jälkeen syntyneet uudet vahingot eivät useinkaan ylitä omavastuuosuutta", Partamies toteaa.
Hänen mukaansa hirvien aiheuttamia metsätuhoja arvioitaessa maltti onkin valttia. Metsänomistajan ei kannata kiirehtiä ilmoituksessa, vaan tuhoja kannattaa kerryttää jopa kolmelta talvelta.
Täystuho on eri asia. Se kannattaa ilmoittaa välittömästi.

Arviointi on
taitolaji
Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen arvioiminen on taitolaji. Kotikonstein tehty arvio osuu harvoin yksiin viranomaisten tekemien arvioiden kanssa. Maanomistajan silmin täystuholta näyttävä vahinko saattaa koealamittausten jälkeen osoittautua vain lieväksi haitaksi, jolla ei ole taloudellista merkitystä.
Markku Partamiehen mukaan metsäkeskuksesta kannattaa kysyä neuvoa jo ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä.
"Puhelinneuvonnan avulla olemme saaneet vähennettyä Etelä-Savossa turhien arviokäyntien määrää selvästi", Partamies kertoo.
Arvioimismaksu on vähintään 84 euroa. Sillä pyritään estämään niin sanotut turhat käynnit. Se kuitenkin maksetaan takaisin, jos tuhot ylittävät omavastuuosuuden.
Omat taimikot on syytä tarkastaa keväällä. Kuviot, joilta tuhoja löytyy, kierretään uudelleen kasvukaudella. Jos tuhot näyttävät vielä silloinkin pahoilta, otetaan yhteyttä metsäkeskukseen.
"Tuhoarviot tehdään maastossa keskitetysti, tavallisesti syksyllä. Näin tarkastajalle syntyy rutiini ja tasapuolisuus metsänomistajien välillä säilyy", Partamies selvittää.

Metsästys on
paras lääke
Hirvien aiheuttamien metsätuhojen torjuntaan ei ole viisastenkiveä löydetty. Parasta lääkettä on hirvimäärän pitäminen kohtuullisena metsästyksellä. Ainut ongelma on, että kohtuudesta ollaan monta mieltä.
Markku Partamies on vuosien kuluessa nähnyt monenlaista torjuntaviritystä: hajusaippuoita, musiikkia, kuitunauhaa, hirvikarkotteita, hiuksia, oikeastaan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yksi konsti pitää hirvet loitolla jossakin, toisaalla taas ei auta mikään.
"Erikoispuulajiviljelmillä varmin keino on aitaus, mutta se on kallista. Muilla ongelma-alueilla kannattaa viljellä kuusta, jos se vain on mahdollista. Etukasvuiset koivut pitää poistaa männyntaimikoista", Partamies toteaa.
"Totuus on, että hirvi tarvitsee talvella 10 kiloa puupitoista syötävää vuorokaudessa. Jostakin se sen etsii."

HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMAT METSÄTUHOT:
- Hirvieläinten (hirvi, peurat, metsäkauris) aiheuttamista metsävahingoista maksetaan korvauksia periaatteessa kaikille muille paitsi metsäfirmoille.
- Hakemus tehdään metsäkeskukseen kolmen vuoden kuluessa vahinkojen syntymisestä.
- Kasvu- ja laatutappiokorvaus perustuu metsäkeskuksen metsätaloustarkastajan maastossa tekemään korvauslaskelmaan. Mukana arviointitilaisuudessa voi olla lisäksi maanomistaja ja riistanhoitoyhdistyksen nimeämä edustaja. Jos tuho on merkittävä voidaan päätyä uusinta- tai täydennysviljelyyn, joka myös korvataan täysimääräisenä.
- Omavastuu 250 euroa on hakemuskohtainen. Yhdessä hakemuksessa voi olla useita metsikkökuvioita.

TUHOTARKASTAJAN VINKIT:
- Vaaravyöhykkeessä ovat 0,5-5,0-metriset männyn, lehtikuusen ja koivun taimikot.
- Tuhoalueen pinta-alan on oltava vähintään 0,5 hehtaaria.
- Huomio kannattaa kiinnittää puihin, jotka ovat laskennallisesti kokonaan tuhoutuneita: joko pääranka on katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta tai myöhemmin, kuori on vaurioitunut, taimi on pensastunut tai kuollut.
- Jos 0,5 metrin etäisyydellä vaurioituneesta puusta kasvaa toinen kasvatuskelpoinen puu, ei vaurioitunutta puuta huomioida.
- Kasvatuskelpoiset puut määritetään mukaisesti kasvupaikoittain. Esimerkiksi Mt-kasvupaikalle luontaisestikin syntyneet rauduskoivut luetaan taimiksi, vaikka kyseessä olisi istutusmännikkö.
- Jos taimikossa on taloudellisesti kasvatuskelpoisten puulajien taimia yli ohjearvon, jää korvaus alhaiseksi

# JERE MALINEN - METSÄLEHTI MAKASIINI 3/2005