Puukauppa on alkusyksystä vähin erin kasvanut lähelle normaalia, vaikka tunnelma markkinoilla on ollut tavallista epävarmempi. Pohdiskelua aiheuttaa kysymys puun hinnasta veromuutoksen jälkeen. Pakkaa ovat sekoittaneet myös Ruotsin myrskypuut, sahateollisuuden kriisi, sekä mäntytukin laatuluokittelu.

Paperiteollisuuden työselkkaus ja siitä aiheutuneet tehtaiden seisokit pysäyttivät puukaupan alkukesällä. Sovun synnyttyä puukauppa sujui kesä-, heinä- ja elokuussa koko maan mittakaavassa vaisusti, vielä alkusyksykin elettiin odottavissa tunnelmissa.

Syyskuun alkupuolella metsäfirmat viestittivät tilanteen normalisoituneen ja kaupan käyvän vuodenaikaa vastaavalla tasolla. Toteutuneet ostomäärät olivat vielä hieman alle edellisen vuoden tason.

Normaalisyksyyn verrattuna puukauppaan epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä löytyy lähietäisyydeltä paljon: tehtaiden seisokki vähensi kysyntää, Ruotsin myrskypuut hakevat käyttökohteita, lisäksi vuodenvaihteen veromuutos koskettaa metsänomistajia eri tavoin. Polttonesteiden lyhytaikainen hinnannousu säikäytti ensimmäisenä kone- ja kuljetusyrittäjiä. Näiden summana puumarkkinasyksyn ilmapiiri on ollut tavallista levottomampi. Silti metsäteollisuuden ostojen kokonaismäärä yksityismetsistä on kehittynyt kuluvana vuonna edellisvuoteen verrattuna yllättävänkin vakaasti ja samoihin kokonaismääriin nousten.

Kuluva syksy osoittaa, että spekulaatioista huolimatta kotimainen puukauppa toimii vakaasti, eikä ole todellisuudessa kovin altis häiriötekijöille. Tämä on etu metsänomistajille ja teollisuudelle. Etenkin metsäteollisuuden piirissä koetaan tärkeäksi, että kuluvan syksyn kaltaisina aikoina viestitetään voimakkaasti vakaasta kaupanteosta ja pyritään antamaan puumarkkinoille myönteinen, kaupantekoon rohkaiseva ilmapiiri. Metsäteollisuuden katseet ovat syksyn lisäksi myös keväässä ja puuhuollon jatkumisen turvaamisessa veromuutoksen jälkeen.

Puun hinnat ovat kuluneena syksynä olleet keskimäärin samaa luokkaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Puulajeista mäntytukin hinta on pudonnut, kuusi- ja koivutukin noussut. Merkkipaaluna erottuu, että kuusitukin hinta on maan pohjoisosia lukuun ottamatta kivunnut mäntytukin yläpuolelle. Kuitupuun osalta hintataso on ollut viime vuoden luokkaa.

Veromuutos jakaa metsänomistajia ehkä vielä muutamaa aiempaa vuotta enemmän kahteen leiriin. Pinta-alaveron piirissä olevat ovat tehneet kauppaa vielä, kun se on mahdollista ilman myyntiveroa. Heistä monet ovat päätyneet laskutoimituksen jälkeen siihen, että jos hakkuusäästöjä on, ainakin osa niistä on järkevää muuttaa verottomaksi setelirahaksi vielä kun se on mahdollista. Myyntiverotuksen piirissä olevien on puolestaan otaksuttu odottelevan, koska heidän toiveissaan on puun hinnan mahdollinen nousu vuoden vaihduttua. Aivan näin selvää rajaa vuodenvaihde ei silti aiheuta verottoman ja verollisen metsärahan väliin, koska OP metsärahan avulla pinta-alaverollinen voi saada metsärahansa verottomana, vaikka kuluvana vuonna tehty leimikko hakattaisiin myöhemmin. Palvelusta lisää toisaalla tässä lehdessä.

Hakevarastoja puretaan

Paperiteollisuuden lakon seurauksena sahojen pihoille kasvoi korkeita hakevuoria ja niiden purkaminen sellutehtailla jatkuu. Hakkeen määrän osalta normaalitasoon pääseminen voi kestää hyvinkin ensi vuoden puolelle.

Ruotsin viimetalvisten myrskytuhojen jälkiä hakattiin talvella ja tänä keväänä paljon, paikoin hakkuut jatkuvat edelleen. Myrskypuita on Ruotsissa runsaasti varastossa ja niillä on jonkinasteinen vaikutus kuitupuumarkkinoihin vielä kuluvanakin syksynä. Tuontipuuta tulee myös Venäjältä ja Baltian maista. Venäjän puun kohoava hintakehitys parantaa suomalaisen kuitupuun kilpailukykyä.

Suuren rakenteellisen perusongelman puukauppaan aiheuttaa pitkään jatkunut sahatavaran ylitarjonta Euroopassa. Itä-Euroopasta tulee sahatavaraa aiempaa enemmän ja muuallakin Euroopassa sahaus on lisääntynyt.

Mäntysahatavaran ylitarjonta on pudottanut mäntytukin hinnan alas. Sahat ovat kustannuskriisissä, josta näyttää olevan vaikea päästä yli. Suurista ostajista UPM ja Metsäliitto hakevat ratkaisua ongelmaan tukkien laatuhinnoittelulla. UPM maksaa pieniläpimittaisista mäntytukeista vähemmän kuin järeistä mäntytukeista ja hintaeroa syntyy lisää riippuen siitä, onko kyseessä päätehakkuuleimikko vai harvennushakkuu. Metsäliiton uudessa laatuhinnoittelussa tukit luokitellaan neljään eri luokkaan. Molemmissa tapauksissa heikkolaatuisen mäntytukkileimikon markkina-arvo jää selvästi aikaisemmasta. Huippumänniköiden arvoa laatuluokituksen pitäisi periaatteessa nostaa, joten osa metsänomistajista voi hyötyä tilanteesta.

Sahateollisuuden kriisiin sisältyy metsänomistajia hämmentävä piirre. Pienet ja keskisuuret, useimmiten perheyrityksinä toimivat itsenäiset sahat eivät kaikki ole yhtä suurissa vaikeuksissa. Pienten ja keskisuurten sahojen merkitys metsänomistajille on silti vain paikallinen, eikä tämä kirkasta sahateollisuuden heikkoa kokonaiskuvaa.

Normaali puukauppasyksy

UPM:n uusi metsäpäällikkö Sixten Sunabacka sanoo, että UPM ostaa puuta tänä vuonna samaan normaaliin tapaan kuin aiempinakin syksyinä.

"Meillä puukauppa normalisoitui syyskuun alussa paperiteollisuuden työselkkauksen jäljiltä. Puuta kuluu normaali määrä ja uusia kauppoja tehdään kaiken aikaa."

Sunabackan mukaan UPM:n ostomäärät olivat aluksi pienemmät, koska heti kesän jälkeen ei ollut tarkkaa kuvaa siitä, millaiset olivat yrityksen puunhankintatarpeet.

"Järjestelyjä aiheutti paperiteollisuuden selkkauksen jälkeinen haketilanne. Sahat olivat toiminnassa kaiken aikaa ja haketta kertyi varastoon suuria määriä."

Ruotsin myrskytuhojen seurauksena sellupuuta on ollut tarjolla, mutta Sixten Sunabackan mukaan myrskypuilla ei ollut loppukesän puukauppatilanteeseen enää vaikutusta.

"UPM on suuri tuoreen puun käyttäjä, tarvitsemme sitä koko ajan. Se merkitsee, että meidän pitää myös ostaa tuoretta puuta jatkuvasti."

UPM:n Pietarsaaren paperitehtaalla käynnistyi viime vuonna uusi talteenottolinja. Sen myötä Pietarsaareen syntyi maan suurin sellutehdas. Tänä vuonna tehdas käyttää yli 3,5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta, haketta ja purua. Lisäystä edellisen vuoden raaka-ainetarpeeseen on lähes miljoona mottia.

"Pietarsaaren uudistettu tehdas lisää mahdollisuuksiamme ostaa sellupuuta", Sunabacka sanoo.

Eniten UPM:n tulosta rassaa tällä hetkellä sahaus. Sahojen kannattavuus on huono. Uutta sahauskapasiteettia on syntynyt Eurooppaan niin paljon, että varsinkin männyn osalta kokonaisnäkymä näyttää hyvin huonolta.

"Kokeilemme nyt sellaista mäntytukin hinnoittelua, että pieniläpimittaisen tukin hinta on alhaisempi kuin järeän tukin hinta. Pyrimme vaikuttamaan tällä tavalla siihen osaan raaka-ainetta, joka tuottaa sahauksessa suurimmat tappiot."

Pohjoisessa käy kuitukauppa

Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jouko Mattanen kertoo, että kuitupuun kysyntä on nyt hyvä ja myös hankintapuu menee kaupaksi aivan samalla tavalla.

"Mäntytukin sahausta on vähennetty. Kysyntä on sen myötä heikentynyt ja hinta pudonnut. Pääosa kuusesta on Pohjois-Suomessa kuitupuuta, joten kuusitukin merkitys puumarkkinoilla ei ole täällä samanlainen kuin maan muissa osissa."

Stora Enso ostaa nyt kaikenlaista kuitupuuta ja toivoo ostotilaisuuksia löytyvän. Kuitupuun hintakehitys on Jouko Mattasen mukaan ollut vuodesta toiseen tasainen.

"Mäntytukkia lukuun ottamatta ostotasomme ovat samaa luokkaa kuin muinakin vuosina, joten puukauppa on käynyt kesän hiljaisemman kauden jälkeen normaaliin tahtiin."

Stora Enson Kemin ja Oulun tehtaat käyttävät vuosittain 1,7 miljoonaa kuutiota koivukuitupuuta. Pohjois-Suomen metsät eivät Mattasen mukaan pysty tuottamaan näin suurta määrää koivua. Täydennys tulee Venäjältä ja Baltian maista. Tuontipuun ominaisuutena on, että se on kotimaista koivukuitupuuta järeämpää.

Veroleimikon tekoon

Metsäliiton Kaakkois-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Olli Laitinen kertoo, että Metsäliiton puukauppatilanne Kaakkois-Suomessa on hyvä. Yhtiö ostaa kaikkia puutavaralajeja pysty- ja hankintakaupalla. Kysyntä on heikkoa vain huonolaatuisen mäntytukin osalta.

"Olemme koko vuoden ostotavoitteesta vuodenaikaan nähden jopa hiukan edellä. Jäsenetusopimustiloilla kauppaa käytiin kesälläkin kohtuullisesti. Paperi- ja sellutehtaat käyvät täysillä ja ostamme puuta jatkuvasti."

Paras kysyntä on kuusi- ja koivutukilla kelirikkokelpoisissa päätehakkuuleimikoissa. Myös kuusi- ja koivukuidun kysyntä on hyvä. Mäntykuitu ja hyvälaatuinen mäntytukki tekee kauppansa kohtalaisesti.

Olli Laitisen mukaan markkinoille on päässyt syntymään väärinkäsitys, ettei pinta-alaverollisten leimikoita enää ostettaisi vielä tämän vuoden puolella korjattaviksi.

"Pystymme ostamaan vielä jonkinlaisen määrän veroleimikoita ja antamaan lupauksen, että korjaamme puut tämän vuoden puolella", Olli Laitinen rohkaisee.

Hän myös kehottaa metsänomistajia hyödyntämään pankkien rahoituspalvelua siirtymävaiheen verosuunnittelussa.

"Pinta-alaverotuksessa oleva metsänomistaja voi arvioida myyntipäätöksen järkevyyttä sillä, kuinka suuri nousu puun hintaan pitäisi ensi vuonna tulla, että rahaa tulisi myyntiverotettavasta leimikosta sama nettomäärä käteen kuin nyt verottomasti myytävästä leimikosta."

Olli Laitinen korostaa, ettei hän näe merkkejä siitä, että merkittävä puun hinnan nousu olisi mahdollista vuodenvaihteen jälkeen.

"Puun myyjille voi olla syntynyt väärä kuva tulevasta kehityksestä. Toivon, että metsänomistajat ottaisivat yhteyttä ostajiimme ja kävisivät paikallisella tasolla läpi edessä olevaa tilannetta."

Metsäliiton siirtyminen uuteen tukkien laatuhinnoitteluun voi Laitisen mukaan hämmentää myyjiä. Sahateollisuuden kriisin vuoksi yhtiön on pakko etsiä sahaukseen järkevämpää ja kestävämpää toimintatapaa. Siksi erilaatuiset männiköt pyritään hinnoittelemaan sen mukaan kuin niistä saadaan tuottoja. Sillä pyritään turvaamaan sahauksen jatkuminen.

Mäntykuitu pettymys

Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Koivumäki kertoo, että kuitupuun ja varsinkin mäntykuitupuun kysyntä ei ole ollut alkusyksyllä niin voimakasta kuin teollisuuden viestit vielä keväällä ennakoivat. Ruotsin myrskypuilla saattaa olla siihen jokin vaikutus hakevarastojen lisäksi.

"Alkusyksyllä näytti siltä, ettei teollisuudessa ollut kovin tarkkaa käsitystä siitä, millaista puuta he haluavat ja kuinka paljon mäntykuitupuuta tarvitaan", Koivumäki sanoo.

Myös metsänomistajien keskuudessa alkusyksyn tunnelmat olivat odottavia. Halu leimikoiden tekoon ei ole ollut erityisen korkea.

"Tänä syksynä on ollut epävarmuutta ilmassa, mutta tarkkaa syytä siihen on vaikea sanoa."

Jukka Koivumäen mukaan mitään sellaista tekijää ei ole näköpiirissä, ettei markkinoilla voitaisi päästä vilkkaaseen puukauppojen tekoon. Optimismia voi perustella vaikka sillä, että teollisuus ei tule toimeen ilman puuta. Pinta-alaverotuksessa oleville mahdollisuus verottomuuteen toimii edelleen porkkanana ja lisää myyntihalukkuutta.

"Usko siihen, että kotimaista puuta tarvitaan ja sitä kannattaa kasvattaa, on metsänomistajilla säilynyt. Perusongelmana tietysti aina on, että puu kasvaa hyvin hitaasti, mutta eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee aivan eri nopeudella."

Kuusitukin kysynnän ja hyvän hinnan Jukka Koivumäki uskoo säilyvän. Mäntytukin osalta ollaan menossa siihen, että hyvästä maksetaan enemmän ja huonosta vähemmän. Mäntytukin sahauksen vähentyminen pienentää sahoilta kertyvien männyn pintaosien määrää, jolloin ostajien kiinnostus kuitupuun ostoon luultavasti kasvaa.

Metsäraha -lehti 5/2005