”Rukiin talvehtiminen onnistui hyvin ja kasvukausi on pyörähtänyt hyvin käyntiin säiden lämmettyä. Koska rukiilla on vahvan juuristo, on sillä syyskasveista parhaat edellytykset selvitä myös mahdollisen kuivan alkukesän aiheuttamista haasteista”, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Rukiin satonäkymät ovatkin positiiviset ja edellytykset sille, että vuonna 2015 saavutettu kotimaisen rukiin omavaraisuus jatkuu, ovat hyvät.

Rukiin viljelyala on kuluvalla kasvukaudella edellistä vastaava eli noin 20 000 ha. Jos kasvukausi etenee suotuisasti, syksyn sadosta voidaan odottaa viime vuoden kaltaista, jolloin rukiin kokonaissato oli vajaa 70 000 tonnia. Kun elintarviketeollisuuden rukiin vuotuinen kulutus on 90 000 tonnia ja satovarastot ovat Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan yli 100 000 tonnia, on olemassa hyvät edellytykset, että myös ensi talvena ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista.

Pro Ruis yhdistys vauhdittaa rukiin tuotantoa

Kotimaisen rukiin omavaraisuus oli vuonna 2011 perustetun Pro Ruis yhdistyksen päätavoite. Yhdistys on ollut mukana tiivistämässä yhteistyötä rukiin arvoketjun ympärillä ja parantamassa suomalaisen rukiin viljelyn edellytyksiä. Koska rukiin teollinen käyttö on huomattavan paljon vähäisempää kuin muiden kotimaisten viljojen, sopimusviljely takaa rukiin sadolle asiakkaan. Erikoiskasvien tapaan ruis on sopimusviljelykasvi.

Vielä vuonna 2012 elintarviketeollisuuden käyttämästä rukiista yli 50 000 tonnia oli ulkomailta tuotua ruista. Rukiin hehtaarisatojen kasvun ja viljelyalojen nousun myötä myös ruissadot lähtivät nousuun vuosikymmenen puolessa välissä ja vuonna 2019 rukiin tuonti oli enää 4 000 tonnia.

Tämän myötä tulot myllyjen ostamasta rukiista jäävät kotimaahan sen sijaan, että osa niistä virtaisi ulkomaille, kuten aiemmin.

Lähde: ePressi.com