VTT:n johdolla Ilmatieteen laitos, Metla sekä kolme yliopistoa tutkivat kolmen ministeriön toimeksiannosta turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta ilmastovaikutusta maankäytön näkökulmasta. Tulokset eivät yllätä, mutta vahvistavat osaltaan myönteistä suhtautumista turpeeseen, maamme luonnon energiarikkauden päätekijään.

Suopellon ja metsäojitetun suon maaperät ovat päästölähteitä, minkä vuoksi niiden hyödyntäminen turvetuotantoon olisi VTT:n tutkimuksen mukaan suotavampaa kuin luonnontilassa olevien soiden hyödyntäminen. Tämä koskee erityisesti suopeltoja, mikä johtuu niiden voimakkaiden päästöjen loppumisesta kun alue hyödynnetään energiantuotantoon.

Turvetuotanto suopellolla ja sen jälkeen joko metsitys tai ruokohelpin viljely aiheuttaa alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin metsäojitetun suon. Molemmat ovat ilmaston kannalta edullisempia kuin kivihiilen hyödyntäminen energiatuotantoon. Helpin viljelyllä ja metsityksellä on ilmastonäkökulmasta suunnilleen sama vaikutus. Ilmastovaikutusta arvioitaessa otettiin huomioon koko turvemaan hyödyntämisen elinkaari.

Tällä hetkellä turpeen osuus maamme energiakulutuksessa on noin kuusi prosenttia. Turve on kotimaisena polttoaineena tärkeä energiaomavaraisuuden parantaja sekä työllisyyden lisääjä, sen ohella, että sillä on hyvät seospolttoaineominaisuudet, todetaan VTT:n tutkimustiedotteessa. Kansallisessa ilmastostrategiassa turve luokitellaan hitaasti uudistuvaksi biopolttoaineeksi; sen vuotuinen lisäkasvu ylittää roimasti nykyisen käyttömäärän.

Myös Vapon kehittämä uusi turpeen tuotantomenetelmä, joka perustuu kaivurinostoon ja kenttäkuivatukseen, vähentää tehokkuutensa ansiosta tuotantoketjun aiheuttamia päästöjä, ilmenee juuri julkaistuissa tutkimustuloksissa. Tutkimus on internetissä osoitteessa ”http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf”