Kasvustojen kehitys on keskimäärin pari viikkoa jäljessä, paikoin kasvustot ovat myöhässä jopa kolme viikkoa.

Viljoja päästään puimaan elokuun lopulla

Syysvehnän puinti on siirtymässä elokuun lopulle ja rukiin puintiakin pitää odottaa pari viikkoa. Syysviljat ovat pysyneet pääosin hyvin pystyssä. Ruiskasvustoja on lakoontunut eniten Satakunnassa (20-25 %), Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Rukiista ja syysvehnästä voidaan saada keskimääräinen sato suurimmassa osassa maata, jos sateet loppuvat ja korjuuolosuhteet ovat hyvät.

Kevätviljoista päästään ensimmäisenä puimaan aikaisia ohria elokuun puolivälin jälkeen. Loppuja kevätviljoja päästään puimaan vasta syyskuun puolivälissä ja myöhäisimpien kylvösten puinti siirtyy jopa lokakuun puolelle. Kevätviljojen sadon arvellaan olevan normaali tai normaalia parempi, jos sadonkorjuun aikaan sää on poutainen ja lämmin eivätkä kasvustot lakoonnu enää. Pääosin kevätviljakasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä, mutta osassa maata sateet ovat lakoonnuttaneet 20-30 % ohrakasvustoista. Tautitorjuntaa on tehty 40-60 % ohrakasvustoista kosteasta säästä johtuvan kohonneen tautiriskin vuoksi.

Etelä-Suomessa nurminadan ja kuminan puinnit käynnistyvät viikon kuluessa. Muualla maassa heinänsiemenen ja kuminan puinnit alkavat elokuun loppupuolella.

Öljykasvien ja härkäpavun sadon ajoissa valmistuminen epävarmaa

Rypsin ja rapsin kasvu on ollut viileän kesän vuoksi hidasta joten on epävarmaa ehtivätkö myöhäisimmät kasvustot valmistua syyskuun aikana. Kostea sää lisää kasvitautien riskiä ja sateet ovat lakoonnuttaneet kasvustoja. Etelä-Pohjanmaalla 40-60 % rypsi- ja rapsikasvustoista on lakoontunut.

Härkäpapua päästään korjaamaan Etelä-Suomessa syyskuun alkupuolella ja muualla Suomessa vasta lokakuun alussa. Härkäpavun sadon arvioidaan olevan suuressa osassa maata vähintään tyydyttävä tai jopa hyvä.

Toisen säilörehun korjuu käynnissä

Pohjanmaan rannikkoalueella toinen säilörehu on saatu korjattua jo kokonaan. Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa sadosta on korjattu 70-95 %. Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa sadosta on korjattu 5-25 %. Pohjois-Suomessa toisen säilörehusadon korjuuta ei ole vielä päästy aloittamaan. Toisen säilörehun määrän arvioidaan olevan tavanomainen ja laadun vähintään tyydyttävä suuressa osassa maata. Kasvukauden myöhäisyydestä johtuen kolmatta säilörehusatoa ei välttämättä päästä korjaamaan kaikilla tiloilla.

Peruna kaipaa vielä paljon kasvupäiviä

Myös perunan kehitys on ollut hidasta, joten varastoperunan sadonmuodostus vaatii vielä paljon kasvupäiviä. Kesä- ja varastoperunan sadon määrän ja laadun arvellaan olevan vähintään tyydyttävä. Lyhyin välein tehdyillä ruttoruiskutuksilla on saatu pidettyä suurimmaksi osaksi perunarutto kurissa. Ammattiviljelmillä ruiskutuksia on tehty keskimäärin 4-6 kertaa.

Sokerijuurikkaan sadon odotetaan olevan suurimmassa osassa maata normaali.

Syysviljelyalat pienenemässä

Kevätviljojen puintien myöhäisyys ja syksyn sää vaikuttavat syyskasvien kylvöpäätöksiin. Syyskylvöjen odotetaan vähenevän vapautuvien ja kylvökelpoisten peltolohkojen pulasta johtuen. Rukiin kylvöjen odotetaan alkavan elokuun lopussa ja vehnän syyskuun alussa. Syysöljykasvien kylvöt ovat jo paikoin käynnissä.

Lähde: ProAgria