18.03.08

Venäjän puu alkoi kiinnostaa metsäteollisuutta jo 1960-luvulla

Venäjän puutullit uhkaavat lopettaa pitkäaikaisen kaupankäynnin, joka on ylläpitänyt Suomen metsäteollisuuden laajenemismahdollisuuksia jo vuosikymmenten ajan. Venäläisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä on noussut noin viidennekseen. Ensi vuoden alussa voimaan astuva 50 euron tulli kuutiometriltä tappaa teollisuuden mukaan tuonnin Venäjältä käytännössä kokonaan.

Venäjän puutullit uhkaavat lopettaa pitkäaikaisen kaupankäynnin, joka on ylläpitänyt Suomen metsäteollisuuden laajenemismahdollisuuksia jo vuosikymmenten ajan.

Venäläisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä on noussut noin viidennekseen. Ensi vuoden alussa voimaan astuva 50 euron tulli kuutiometriltä tappaa teollisuuden mukaan tuonnin Venäjältä käytännössä kokonaan.

Suomalaisen metsäteollisuuden ajautuminen riippuvaiseksi venäläisestä raakapuusta on tapahtunut pikkuhiljaa. Tuonnin historia ulottuu pitkälle Neuvostoliiton aikaan, jolloin raakapuuta käytettiin tasapainottamaan maiden välistä kauppaa. Niin sanotun bilateraalikaupan aikana raakapuu oli öljyn jälkeen tärkeimpiä neuvostotuotteita, jotka kelpasivat Suomen markkinoille.

Puun tuonti Neuvostoliitosta alkoi jo 1950-luvun puolivälissä, ilmenee hiljattain ilmestyneestä metsäteollisuuden historiaa käsittelevästä tutkimuksesta (Niklas Jensen-Eriksen: Läpimurto–Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa)

Tosissaan suomalaiset metsäpatruunat iskivät silmänsä Neuvostoliiton metsiin 1960-luvun alussa, jolloin kotimaisen puun käyttö uhkasi ylittää hakkuumahdollisuudet. Taustalla oli myös teollisuuden tarve pitää kotimaisen puun hinta kurissa, mikä pätee tänäkin päivänä.

Vuosina 1965–67 tuonnin osuus puun kokonaiskäytöstä nousi jo kahdeksaan prosenttiin. Neuvostoliitto ei edes halunnut aina myydä puuta niin paljon kuin suomalaiset olisivat halunneet ostaa.

Häkellyttävän samankaltaista

Raakapuun tuonti alkoi Neuvostoliitosta alkoi aikana, jolloin Suomen metsäteollisuus koki suuren rakennemuutoksen.

Keski-Euroopan ja Britannian suuret paperiyhtiöt yrittivät pitää tullimuurien avulla Suomen raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuottajana. Suomi yritti puolestaan rajoittaa omaa raakapuun vientiään nostaakseen metsäteollisuuden jalostusastetta. Suomen käyttäytyminen oli jopa häkellyttävän samankaltaista kuin Venäjän nyt.

Tilanne laukesi vuonna 1961 allekirjoitettuun Finefta-vapaakauppasopimukseen, mikä mahdollisti paperiviennin kasvun Eurooppaan. Omat tehtaat alkoivat vetää nieluihinsa kotimaista puuta niin paljon, että myös tuonnille syntyi tarvetta.

Raakapuun vienti nousi vuonna 1961 ennätykseensä, 6 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 1965 määrä oli jo pudonnut vaivaiseen 0,8 miljoonaan kuutiometriin.

Puun tuonti Venäjältä nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin vasta vuonna 1994. Sen jälkeen tuonti onkin lisääntynyt rajusti metsäteollisuuden kiihdytettyä tuotantoaan. Vuonna 2005 syntyi ennätys venäläisen tuontipuun määrässä. Se oli noin 17 miljoonaa kuutiometriä.

# STT

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja