HUOM.! Lue myös tätä asiaa tarkentava uutinen!

Tämän kesän kosteissa oloissa on juolavehnä kasvanut hyvin. Sen torjunta viljoilla tehdään yleensä sängeltä puinnin jälkeen. Leipä- ja siemenviljoilla se onkin ainoa sallittu ajankohta. Tehon kannalta paras ajankohta olisi ruiskuttaa juolavehnä jo ennen puintia. Rehuohralla ja -kauralla sekä rypsillä ja rapsilla näin voidaan menetellä, koska niillä juolavehnän torjunta ennen puintia on Suomessa hyväksytty

Ennen puintia tehtävässä glyfosaattikäsittelyssä pitää ehdottomasti huomioida:

1. Rehuviljan ja öljykasvien ostajilla voi kuitenkin olla sopimuksissaan ehto, joka kieltää glyfosaatin käytön ennen puintia. Silloin on kyseessä ostajan ja myyjän välien asia, jota tietenkin pitää noudattaa.


2. Kaikilla glyfosaattivalmisteilla ei ole hyväksyntää kasvustokäsittelyyn ennen sadonkorjuuta.

Kun torjunta tehdään vasta puinnin jälkeen, on odotettava useampi viikko, jotta juolavehnään on ehtinyt kasvaa vähintään 3-4 uutta lehteä. Vain silloin voidaan odottaa hyvää torjuntatulosta. Puitu olki myös usein peittää juolavehnää alleen, eikä aina tavoiteta juolavehnän vihreitä lehtiä.

Käsittely tehdään glyfosaattivalmisteilla, esim. Rambo 360 S, vähintään 10 päivää ennen puintia. Ruiskutushetkellä viljan jyvien kosteuden on oltava alle 30 %. Rambo 360 S:n käyttömäärä on 2-3 l/ha + 0,5 l/ha Sito Plus -kiinnitettä sekoitettuna 100-200 l/ha vettä. Alinta käyttömäärää suositellaan vain vähäisen juolavehnäsaastunnan torjuntaan hyvissä ruiskutusoloissa ja hyväkuntoisella kasvinsuojeluruiskulla ruiskutettaessa. Vesimäärä on tällöin 150 l/ha.

Juolavehnä esiintyy lohkolla usein pesäkkeinä, jolloin torjunta voidaan kohdistaa niihin. Juolavehnän lisäksi glyfosaatti tehoaa myös muihin pellon rikkakasveihin, jotka ruiskutuksen jälkeen kuivuvat pois ja puinti sujuu helpommin.

Glyfosaatilla käsiteltyjä viljan olkia ei saa käyttää karjan rehuksi.