Aivan ensimmäisiä kylvöjä on nyt tehty

Aivan ensimmäisiä kylvöjä on päästy tekemään jo ainakin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kylvöt eivät kuitenkaan ensimmäisilläkään alueilla ole vielä kunnolla käynnissä. Arvioiden mukaan kylvöjä päästäisiin laajemmin aloittamaan noin viikon kuluessa ainakin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Myöskään peltojen muokkauksia ei ole päästy tekemään kuin aivan ensimmäisillä pelloilla.

Noin kahden viikon kuluessa kylvöjen odotetaan alkavan todenteolla myös Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Arviolta toukokuun puolivälin jälkeen kylvöjä päästäisiin aloittamaan myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon eteläisemmissä osissa. Ainakin Pohjois-Savon pohjoisemmissa osissa kylvöjen alun odotetaan venyvän kuitenkin toukokuun loppupuolelle.

Lähes kaikilla alueilla peltojen varjopaikoilla on vielä lunta ja märkää, ja peltojen epätasainen kuivuminen hidastaa kylvöjen alkua ensimmäisillä alueilla. Muutoin lumettomilla alueilla aukeiden peltojen kuivuminen etenee. Runsaammin lunta pelloilla on vielä ainakin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa.

Talvehtineiden kasvustojen lannoituksia on päästy aloittamaan jo ainakin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Osittain lannoitukset ovat näilläkin alueilla vielä aloittamatta ja paikoin on jo saatu tehtyä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lannoitukset on päästy aloittamaan tai paikoin jo suurimaksi osaksi tehtynä.

Monin paikoin syyskasvit kärsivät talvesta pahoin, mutta osassa maata talvehtiminen sujui paremmin

Todella pahoja syyskasvien talvituhoja esiintyy ainakin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa ja osittain myös Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Kaikilla näillä alueilla kaikkein heikoimmin talvehtivat syysrapsit ja -rypsit ja syysohra, joiden kohdalla puhutaan pääasiassa täystuhoista. Arvioiden mukaan syysvehnien pahimpia talvituhoja on ainakin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, näillä alueilla talvehtimisprosentin arvioidaan olevan 0-15 % ja 10-25 %.

Myös Uudellamaalla esiintyy todella huonosti talvehtineita syysvehnäkasvustoja, vaihtelua näyttäisi kuitenkin olevan enemmän ja talvehtimisprosenttien arvioiksi on saatu 5-60 %. Ainakin Keski-Suomessa lumihomeen arvioidaan aiheuttaneen jonkin verran tuhoja vehnälle. Myös Etelä-Karjalassa arvioidaan olevan jonkin verran merkittäviä talvituhoja syysviljoilla ja -öljykasveilla.

Syysrukiit näyttävät arvioiden mukaan talvehtineen syysvehniä paremmin, merkittäviä tuhoja on kuitenkin myös rukiilla ainakin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa ja osittain Päijät-Hämeessä. Varsinaissuomessa talvehtimisprosenttien arviot vaihtelevat 10-60% ja Uudellamaalla 30-70% välillä.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella kasvustot talvehtineet paremmin

Arvioiden mukaan kaikkien syyskasvien talvehtiminen on onnistunut paremmin ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Myös Pohjois-Karjalassa syysrukiiden ja -rypsien ja Kymenlaaksossa rukiiden arvioitiin säästyneen suurimmilta tuhoilta. Etelä-Pohjanmaalla/Pohjanmaalla syysvehnät ovat talvehtineet arviolta hyvin tai kohtuullisesti ja talvehtimisprosentin arvioitiin olevan 80-90 %. Vaihtelua kuitenkin esiintyy ja selvästi huonomminkin talvehtineita arvioidaan olevan. Myös ruis on talvehtinut hyvin tai kohtalaisesti, arviolta 70-90 % talvehtiminen. Myös syysohrien talvehtiminen näyttäisi olevan muuta maata parempaa Etelä-Pohjanmaalla.

Yleisesti kumina näyttäisi talvehtineen hyvin kaikkialla ja syysruisvehnien arvioidaan talvehtineen muita viljoja paremmin. Myös nurmet ovat säästyneet suurimmilta talvituhoilta, pakoin niilläkin esiintyy kuitenkin jonkinlaisia tuhoja talven jäljiltä.

Osassa maata talvehtimisesta ei vielä ole varmaa tietoa, vaan seuraavat viikot näyttävät tilanteen paremmin.

Edellisiä arvioita tarkasteltaessa on hyvä huomata, että vaihtelu maakuntien sisällä voi olla suurta.

Mikä on VYRin kylvöseuranta?

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kevätkylvöjen etenemistä myös tänä keväänä. Tämä epävirallinen seuranta on toteutettu seurantaa varten kootun asiantuntijaraadin avulla. Raatilaisilta kysellään arvioita kylvöjen etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on mm. viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR (Tiedote kokonaisuudessaan täällä.)