Ensimmäisillä alueilla kylvöt jo yli puolivälin

Kylvöt ovat kunnolla käynnissä ja edenneet paikoin pitkällekin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Ainakin Varsinais-Suomessa ollaan laajalti saatu jo 50-70 prosenttia kylvöistä tehtyä.

Uudellamaalla ja Satakunnassa maakuntien sisäinen vaihtelu kylvöjen etenemisessä on suurta. Esimerkiksi Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan kylvöt ovat edenneet jo puolenvälin tuntumaan, kun taas Keski- ja Itä-Uudellamaalla ollaan vasta aivan alussa ja kaikilla tiloilla kylvöjä ei ole edes vielä päästy aloittamaan.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla on arvioiden mukaan kylvöistä tehtynä kokonaisuudessaan noin 30-45 prosenttia.

Kylvettyjen kasvien lajikirjo paikoin jo laaja

Uudellamaalla on saatu aikaisimmilla alueilla, erityisesti Länsi-Uudellamaalla kylvettyä sokerijuurikasta, kaikkia viljoja, hernettä, härkäpapua ja rapsia. Aikaisimmillakin alueilla eniten kylvämättä on rypsiä, ohraa ja kauraa. Keski- ja Itä-Uudellamaalla kylvämättä on vielä kaikkia kasveja ja alkuun on päästy ainakin vehnän ja herneen kanssa.

Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla lähes kaikkia kasveja on saatu jo laajasti kylvettyä (sokerijuurikas, viljat, rapsi, herne, härkäpapu). Kylvämättä on etenkin rypsiä ja kuminaa, mutta myös kaikkia viljoja, erityisesti ohraa ja kauraa.

Myös Satakunnassa on aikaisimmilla alueilla kylvetty jo sokerijuurikasta, kaikkia viljoja, hernettä sekä hieman rapsia. Eniten kylvämättä on rypsiä, kuminaa, ohraa ja kauraa. Satakunnan alueella kylvöjen etenemisen sisäinen vaihtelu on suurta ja paikoitellen ollaan vasta alussa, ja näillä alueilla lähes kaikkia kasveja on vielä kylvämättä.

Kylmä ja paikalliset sadekuurot hidastavat kasvuunlähtöä

Kylvöjä ovat monilla alueilla paikoin keskeyttäneet ja hidastaneet hyvin paikalliset, mutta voimakkaat sadekuurot. Paikoittain sadekuurot ovat aiheuttaneet myös pellon pinnan kuorettumista, jonka arvioidaan vaikeuttavan orastumista ja vaativan rikkomista. Myös peltojen epätasainen ja hidas kuivuminen viivästyttävät kylvöjä edelleen paikallisesti alueilla, joilla kylvöt ovat muutoin edenneet jo pitkälle.

Ensimmäiset kylvökset ovat itäneet hyvin ainakin Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kasvuunlähtö on kuitenkin todella hidasta ja vasta aivan ensimmäisiä, satunnaisia kylvöksiä on orastunut tai taimettunut näiden maakuntien alueella. Ensimmäisistä kylvöistä näillä alueilla on noin 2-3 viikkoa.

Kylvöjä päästy aloittamaan jo ympäri maata

Kuluneen viikon aikana kylvöjä on päästy aloittamaan Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pääosin näillä alueilla ollaan kuitenkin vasta aivan kylvöjen alussa, eivätkä kaikki ole edes päässeet aloittamaan. Alueiden sisäistä vaihtelua kuitenkin esiintyy ja paikoittain alkuun on päästy jo kunnollisesti.

Esimerkiksi Kymenlaaksosta kuitenkin arvioidaan, että kevään eteneminen pelloilla on edennyt huomattavan hitaasi kuluneiden kolmen kylvöseurantaviikon aikana. Pellot ovat kylmiä ja kuivuvat epätasaisesti, lunta ja jäätäkin on edelleen varjopaikoissa. Vastaavia arvioita on saatu myös muilta alueilta.

Tällä viikolla kylvöjen odotetaan kuitenkin etenevän ja pääsevän jo kunnolla käyntiin useilla alueilla, mikäli sateet eivät häiritse.

Mikä on VYRin kylvöseuranta?

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kevätkylvöjen etenemistä myös tänä keväänä. Tämä epävirallinen seuranta on toteutettu seurantaa varten kootun asiantuntijaraadin avulla. Raatilaisilta kysellään arvioita kylvöjen etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on mm. viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)