Kesä on jälleen kuumimmillaan ja viilennyspuhaltimet pyörivät navetoissa ympäri Suomea suurilla kierroksilla. Navetan viilennykseen satsattavat rahat palaavat nopeasti takaisin eläinten hyvinvoinnin kautta, kun estetään lehmien lämpöstressi ja lämpötilasta johtuva maitotuotoksen putoaminen.

Lämpimissä olosuhteissa eläimet pyrkivät haihduttamaan enemmän lämpöä hikoilemalla ja hengittämällä tiheämmin, jotka ovat energiaa kuluttavia toimia. Kun lämpötila nousee, lehmät vähentävät pötsin toiminnan tuottamaa lämpöä vähentämällä syöntiä. Nämä johtaa siihen, että maidontuotantoon on käytettävissä vähemmän raaka-ainetta sekä vähemmän energiaa, joten maitotuotos laskee. Mutta jos nämäkään toimenpiteet eivät riitä, lehmä kokee lämpöstressiä. Lämpöstressiä kokevat lehmät vähentävät syöntiä ja maitotuotosta entisestään ja erityisesti pihatossa lehmät vähentävät makuuaikaa ja lisäävät käytävillä seisoskelua. Lisäksi lämpöstressi heikentää lehmien hedelmällisyyttä ja utareterveyttä ja alentaa pötsin pH:ta.

DeLavalin uutuuspuhallin DDF1200 nähtävillä OKRA -kesänäyttelyssä!

Navetan olosuhteiden pitäminen hyvinä siis kannattaa, mutta ei enää hinnalla millä hyvänsä. Tämän päivän teknologialla voidaan olla polttamatta turhaa rahaa puhaltimien pyörittämiseen. Taajuusohjatut, portaattomasti ja automaattisesti joko lämpötilan tai lämpötila-kosteusindeksin (THI) perusteella toimivat puhaltimet, joita pyörittää uudet erittäin energiatehokkaat IE3-luokan sähkömoottorit säästävät suuria summia sähkölaskussa. Lisäksi portaattomasti säädettävien moottoreiden käyttöikä kasvaa, kun käynnistykset, kiihdytykset ja pysäytykset ovat hallittuja ja rauhallisia. Asentamalla puhaltimet ruokintapaikkojen päälle lisätään lehmien rehunsyöntiä ja puolestaan asentamalla puhaltimet makuuparsien päälle, lehmien makuukerrat lisääntyvät ja makuuajat pidentyvät merkittävästi. Kun ilman lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta kompensoidaan riittävällä ilmavirralla, voidaan estää lehmien maitotuotoksen notkahtaminen Suomen kesässä.

Tiedäthän:

• Ilmankosteuden ollessa korkea jo noin 23⁰ C lämpötila riittää aiheuttamaan lämpöstressiä lehmillä. Vastaava lämpöstressi koetaan alhaisella ilmankosteudella noin 30⁰ C lämpötilalla, joka puolestaan korkealla ilmankosteustasolla johtaa erittäin vaikeaan ja haitalliseen lämpöstressitasoon. Ilman lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutusta kuvaa THI-arvo eli lämpötila-kosteus – indeksi. Ilman virtaus tehostaa kosteuden siirtymistä pois iholta ja mahdollistaa lehmiä haihduttamaan enemmän ja siten hallitsemaan ruumiin lämpötilaa ja näin ehkäisemään lämpöstressin muodostumista.

• Lehmästä helpoiten havaittavia merkkejä lämpöstressistä ovat ruumiin lämpötilan nousu (rektaalilämpötila yli 39⁰ C, normaali alle 39⁰ C 24h), hengitystiheyden kasvu (yli 70 hengityskertaa minuutissa, normaali on 40-60 kertaa minuutissa) ja / tai syönnin ja maitotuotoksen lasku (yli 10 % pudotus).

Lue lisää DDF1200: www.delaval.fi

Katso myös DeLavalin kesän viilennyskampanja