Artturi-rehuanalyyseihin ja maitokompassilaskelmiin perustuvien laskelmien mukaan säilörehun laatuun panostaminen on tärkeää paitsi ruokinnan kannalta mutta myös taloudellisessa mielessä.

Valtaosa (60 %) vuosien 2008-2012 Artturi-rehuanalyysinäytteistä sisälsi alle 30 % kuiva-ainetta. Aineisto perustuu yhteensä 56 370 rehunäytteeseen ja osoittaa selkeästi AIV:n ylivoimaisuuden silloin kun tavoitteena on hyvälaatuinen rehu.

AIV-tuotteilla on varma säilöntäteho, sillä kaikista erinomaisen arvosanan saaneista rehuista kolme neljästä on tehty AIV- tuotteilla. Kun kuiva-aineluokka oli alle 30 %, AIV on vieläkin ylivoimaisempi, sillä lähes yhdeksän kymmenestä erinomaisesta rehusta on tehty AIV-tuotteilla.

Varma säilöntäteho tärkein syy säilöntäaineen valintaan

AIV-tuotteet valitaan rehunsäilöntäaineeksi niiden varman säilöntätehon vuoksi.

Huonolaatuisten rehujen joukossa on harvoin AIV-rehuja

Huonolaatuisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:

• Joka kolmas ilman säilöntäainetta tehty rehu oli laadultaan huonoa
• Lähes joka neljäs biologisilla säilötyillä rehu oli laadultaan huonoa
• Ainoastaan 8 % AIV-rehuista oli huonolaatuisia
  

Laadukkaan säilörehun onnistumisen edellytykset

Laatuluokaltaan erinomaisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:

• Lähes puolet AIV -tuotteilla säilötyistä rehuista oli laadultaan erinomaisia
• Biologisesti säilötyistä rehuista erinomaisia oli vajaa neljäsosa
• Ilman säilöntäainetta säilötyistä rehuista ainoastaan 5 prosenttia oli erinomaisia
  

Rehun laadun vaikutus maidontuotantoon ja taloudelliseen tulokseen

ProAgrian Karjakompassi -tuloslaskelmassa verratiin ”ysin” AIV-rehua” ja ”kuutosen” biologisella säilöttyä rehua:

• AIV rehu: laatuarvosana 9, syönti-indeksi 106
• Biologisella säilötty rehu: laatuarvosana 6, syönti-indeksi 98
• Molemmissa kuiva-aine 28, D-arvo 67, laskelmassa 50 lehmää, keskituotos 9 500 kg
  

Yhteenvetona laskelmasta voidaan todeta:

• Väkirehukustannus "ysin AIV-rehua" käytettäessä neljä ja puoli tonnia pienempi
• Meijerimaitoa "ysin rehulla" saadaan yli 4 000 litraa enemmän
• Maitotuotto vähennettynä rehukustannuksella oli "ysin rehulla" 6 474 € "kutosen rehua" parempi
• Jos kuutosen rehun käytöstä aiheutuu lisäksi 10 % hävikki, aiheutuu tästä 3 382 €:n lisäkustannus, mutta hävikki voi olla myös 20 % tai enemmän.

50 lehmän tilalla huonompi rehu heikentää taloudellista tulosta 10 000 €/vuosi ja usein enemmänkin johtuen pienemmästä maitotilistä, korkeammasta väkirehukustannuksesta sekä suuresta säilörehuhävikistä. Ja AIV -kustannus olisi edellisen kokoisella tilalla vain noin 5 000 €/vuosi.

Viljelijän rahapussin kokoon laadukkaalla ja maistuvalla rehulla on merkittävä vaikutus!