21.02.18

Kasvatushakkuiden korjuujälki heikentyi selvästi viime vuonna

Metsänomistajille muodostuu tulonmenetyksiä korjuuvaurioista. Ilmastonmuutoksen vuoksi laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki heikkeni selvästi viime vuonna, Suomen metsäkeskus tiedottaa.

Korjuujälki arvioitiin vuonna 2017 hyväksi vain 37 prosentilla kohteista. Huomautettavaa oli reilusti yli puolella kohteista, mikä on lähes kaksinkertaisesti enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2016 korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla vuonna 2017. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 556 hehtaaria.

Puustovaurioita ja liian voimakasta harvennusta

Eniten huomautettavaa löytyi puustovaurioista sekä liian voimakkaista harvennuksista. Monessa kohteessa huomautuksia annettiin myös hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni kahdessa kohteessa.

Maakunnista korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa laadukkaan korjuujäljen saavuttamista

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä heikentää metsäteiden kuntoa ja vaikeuttaa puunkorjuuta leimikoista.

Laadukkaan korjuujälki on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa saavuttaa, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

Metsänomistajille tulonmenetyksiä korjuuvaurioista

Korjuuvaurioiden vuoksi puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee, jolloin metsänomistajille koituu tappioita. Vaurioituneet puut voivat altistua myös lahottajasienille.

Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella on kuitenkin edelleen mahdollista vähentää korjuuvaurioita, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen sanoo tiedotteessa.

”Korjuukalusto kehittyy myös koko ajan ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä.”

Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy lisätietoa korjuujäljestä maakunnittain vuonna 2017 sekä tarkastuksissa havaituista korjuuvirheistä.

Lähde: Suomen metsäkeskus

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja