Kurtturuusu luokiteltiin 2019 haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Muut kurtturuusua koskevat vieraslajilain kiellot tulivat voimaan 1.6.2019, mutta kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jotta kiinteistön omistajilla on riittävästi aikaa kasvuston hävittämiseen. Siirtymäaika päättyy 1.6.2022.

Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.

Vaikka kaikkien kasvustojen hävittäminen ennen siirtymäajan päättymistä ei olisi mahdollista, tulee kurtturuusun haittavaikutuksia rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman paljon. Torjunta on tärkeää kaikilla alueilla: vaikka omassa pihassa kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa, voivat siemenet kulkeutua kauas aiheuttaen suurta tuhoa muualla.

Kurtturuusun tunnistus- ja torjuntaohjeita

Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen.

Laji muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston, sekä uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään.

Haitalliseksi vieraslajiksi on luokiteltu kurtturuusun Rosa rugosa -laji mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole sääntelyn piirissä.

Kurtturuusun kukat ovat yksinkertaiset ja terälehtiä on (yleensä) viisi, kun taas tarhakurtturuusujen kukat ovat yleensä kerrannaiset eli terälehtiä on selvästi enemmän. Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortista.

Kurtturuusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille.

Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Hallintasuunnitelmilla pyritään kohdistamaan haitallisten vieraslajien torjunta etenkin niille alueille, joissa ne aiheuttavat eniten haittaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita kurtturuusun kohdalla on etenkin saaristossa ja rannikolla.

Lähde (teksti ja yläosan kuva): Maa- ja metsätalousministeriö (Tiedote kokonaisuudessaan täällä.)