Kilpailuun osallistuneiden rehunäytteiden taso oli huikea, vaikka viime kesän olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset säilörehun kannalta. Kilpailuun osallistui yli 90 rehunäytettä. Ne olivat kaikki varsin hyviä, ja kärkikymmenikkö saatiin karsimalla osallistujia pois eri kriteerein.

Palkinnot jakoi KM:n Pentti Törmä (vas.). Voittajat saivat
Kemira GrowHow'n lahjakortin, jonka ojensi Mikko Korhonen (kesk.).

Näytteitä karsittiin

Näytteiden tuli olla kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 45 % ja rehuntekopäivän ja näytteenottopäivän väli tuli olla vähintään kuukausi. Myös kaikki alle 8 laatuarvosanan saaneet rehut karsittiin pois. D-arvon alarajaksi asetettiin 67.

Loput rehut luokiteltiin kuiva-aineen perusteella kolmeen luokkaan, ja sen jälkeen D-arvon ja käymislaadun perusteella. Tällä tavoin löydettiin 11 parasta tilaa, joilla asiantuntijaraati vieraili talven aikana tutkimassa rehut.

Kärkikolmikko voitti tiukasti

Vuoden parhaat säilörehuntekijät vuodelta 2004 ovat Sirpa ja Kalervo Kallio Pyhäjoen Yppäristä. Toiseksi tulivat Ulla ja Mika Taavitsainen Pieksänmaalta ja kolmanneksi Eija ja Tapani Numminen Kalvolasta.

Kilpailu ratkesi tilavierailujen perusteella, kun raati oli tutkinut tilan kaikki rehut. Kärkikolmikolle yhteistä oli erittäin hyvä ja tasainen rehun laatu vuodesta toiseen. Säilörehun arvo nautatilan tärkeimpänä rehuna näkyy kaikessa.

Kisaan helppo ilmoittautua

Kilpailijat pitivät hyvänä sitä, että kisaan oli helppo ilmoittautua. Sato oli jo korjattu, ja oli jonkinlainen käsitys säilörehun onnistumisesta. Viljasatokilpailuun ilmoittaudutaan kylvöaikaan, joten se vaatii suurempaa rohkeutta.

Kärkikolmikko aikoo puolustaa sijoitustaan kun kisa järjestetään seuraavan kerran kesän 2006 säilörehusta. KM:n säilörehukisa ja satokisa järjestetään jatkossa vuorovuosin.

Voittajiksi selviytyneet Kalliot kertoivat, että Pyhäjoella nurmi kasvoi juhannuksen aikaan silmissä ja korjuu oli tehtävä päivän tarkkuudella. D-arvo muuttui yksikön päivässä. Isäntä kertoo ajavansa päivittäin mopolla lohkojen ympäri ja tarkkailevansa kasvustoa. Korjuuhetki valitaan tarkasti.

Pitkät välimatkat hankalia

Viime kesänä sateinen sää aiheutti lisää ongelmia. "Hyvänä puolena säästä voi mainita viileyden, joka piti D-arvon paikallaan ja antoi lisää korjuuaikaa", Nummiset sanovat. Hämeessä oli tavanomaista sateisempaa ja viileämpää.

Nummisilla vaimo on aina kasalla tiivistämässä. Isännän mukaan vaimon kärsivällisyys ja huolellisuus on parempi, ja takaa näin rehujen paremman onnistumisen.

Kisassa toiseksi tulleet Taavitsaiset Pieksänmaalta kertovat seuraavansa Farmitin täsmäsäätä päivittäin. Viime kesänä Savossa satoi lähes joka päivä. "Kuivan heinän korjuuajankohdan päätimme Farmitin ennusteiden perusteella", Taavitsaiset kertovat.

Isäntä niitti heinän sateella, sillä Farmit oli luvannut sateen jälkeen kolmen päivän poudan. "Se oli ainoa sateeton jakso pitkään aikaan. Sääpalvelun mukaan saderintama tulisi Pieksänmaan kohdalle kolmantena päivänä iltayöstä, ja niin se myös tuli. Viimeiset heinäpaalit saatiin latoon tuntia aiemmin", Taavitsaiset kertovat.

Viime vuonna laadussa suuria vaihteluja

Kesän 2004 sateet vaikuttivat säilörehun laatuun voimakkaasti. Artturi-rehuanalyysin mukaan ilman säilöntäainetta säilötyistä rehuista epäonnistui reilusti yli puolet, kun rehun kuiva-ainepitoisuus oli alle 30 %. Säilörehun laatu oli kaikilla mittareilla huonompi kuin vuotta aiemmin.

Valion Juha Nousiaisen mukaan maidon rasvapitoisuus romahti heti sisäruokintakauden alettua. Myös valkuaispitoisuus on tippunut huomattavasti. Edellisvuosina maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat nousseet jatkuvasti.

Myös tiinehtyvyysongelmia on ollut normaalia enemmän sisäruokintakauden aikana. Erityisesti hiehot eivät meinaa tulla tiineeksi millään. Sorkkaongelmia on myös havaittu tavanomaista enemmän.

Säilörehun laatu on erittäin tärkeä. Huonoa säilörehua on mahdoton paikata millään väkirehulla.

Kalliot keskellä, Taavitsaiset vasemmalla ja Nummiset oikealla.

Kemira GrowHow toivottaa onnea voittajille ja menestyksekästä säilöntäkautta 2005!