Ravinteiden kierrätyksestä halutaan arkea uuden toimenpideohjelman keinoilla

Ravinteiden kierrättämisestä halutaan tehdä Suomessa arkea vuoteen 2030 mennessä uuden toimenpideohjelman avulla.

Ravinteiden kierrättämisestä halutaan tehdä Suomessa arkea vuoteen 2030 mennessä uuden toimenpideohjelman avulla, Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa. Ohjelma on tunnistanut 27 valtionhallinnon toimenpidettä, joiden avulla biomassojen ravinteita hyödynnetään tehokkaasti, ravinnepäästöt vesiin vähenevät ja maahamme syntyy uutta liiketoimintaa.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, vesiensuojelu sekä kestävään ruuantuotantoon siirtyminen edellyttävät järjestelmää, jossa ravinteet kiertävät. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty globaalien fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin. Muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bio- ja kiertotaloutta edellyttää monien aiemmin jätteinä pidettyjen ravinnepitoisten materiaalien hyödyntämistä esimerkiksi kierrätyslannoitteina ja maanparannusaineina.

Suomen valtio on päättänyt tavoitella mahdollisimman korkeaa ravinne- ja energiaomavaraisuuden astetta. Vesistöt on tarkoitus saada hyvään kuntoon vuoteen 2027 mennessä.

Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019–2030 on laadittu kirittämään näiden tavoitteiden saavuttamista. Toimenpideohjelman on valmistellut Ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmä, jossa ovat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä Business Finland.

Toimenpiteiden avulla halutaan edistää muun muassa jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien ravinteiden ja orgaanisen aineen talteenottoa ja hyödyntämistä. Maaseudun investointi- ja yritystuilla pyritään synnyttämään uusia palvelukonsepteja ravinteiden kierrätykseen. Lannoitevalmisteiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen tarvitaan tutkimus- ja kehittämistukea. Markkinointiin ja viestintään tulee edelleen panostaa.

Juha Sipilän hallitus rahoitti ravinteiden kierrätystä osana kiertotalouden kärkihanketta noin 34 miljoonalla eurolla. Rahoituksen avulla käynnistettiin yli sata pilotointi- sekä tutkimus- ja kehittämishanketta. Ravinnekierrätys tarvitsee kuitenkin yhä tehostamista. Esimerkiksi kierrätysravinnemarkkinat ovat Suomessa vasta kehittymässä.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja