Maastokartoitus tehdään osana Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanketta, joka pyrkii täydentämään maatalousmaana olevien turvemaiden esiintymiseen liittyviä tietopuutteita. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Maanmittauslaitos ja Ruokavirasto.

Hankkeen tulosten pohjalta viljelijöille voidaan tarjota keinoja, joiden avulla turvepeltojen hiilen hajoamista saadaan vähennettyä ja edistetään ilmastokestävää maataloutta. Tarkennettu tieto turvepeltojen sijainnista ja laadusta auttaa suunnittelemaan turvepeltojen käyttöä vallitsevien tavoitteiden mukaisesti.

Uusilla aineistoilla ja menetelmillä tarkempi kuva turvemaista

Suomen viljelysmaasta on eri arvioiden mukaan 10–12 prosenttia turvepeltoja. Tällä hetkellä turvepeltojen määrää voidaan arvioida maaperäkarttojen, maannostietokannan tai maanviljelijöiden ottamien viljavuusanalyysien perusteella. Näillä aineistoilla saadaan kuitenkin vain karkea kuva turvemaiden ja -peltojen esiintymisestä.

"Maaperäkartat ja maannostietokanta sisältävät maalajitietoa, mutta näiden mittakaavojen tarkkuus ei ole riittävä, jotta turvepeltolohkot voitaisiin tunnistaa luotettavasti koko maan tasolla. Turvetta esiintyy usein vain osalla peltolohkoa, minkä tunnistaminen nykyisistä aineistoista on haastavaa. Viljavuusanalyyseissä puolestaan on edustettuna käytännössä kaikki Suomen peltolohkot, mutta ne on arvioitu pääasiassa aistinvaraisesti ja kyntökerroksen perusteella eivätkä ne kerro turvekerroksen paksuudesta", listaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.

MAATU-hankkeessa pyritäänkin tuottamaan tarkennettua tietoa turvemaiden esiintymisestä ja turvekerroksen paksuudesta hyödyntämällä kaukokartoitus ja -koneoppimismenetelmissä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi matalalentomittauksilla kerättyä GTK:n gammasäteilyaineistoa, Maanmittauslaitoksen korkeusmalliaineistosta johdettuja maanpinnanmuotoja kuvaavia indeksejä sekä satelliittihavainnoista johdettuja maaperä- ja kasvillisuusindeksejä.

Maastokartoitus vaatii luvan viljelijältä

Kaukokartoitus ja -koneoppimismenetelmien käyttö turvemaiden kartoituksessa edellyttää kuitenkin kattavaa ja monipuolista maastokartoitusaineistoa, jota vasten menetelmät sovitetaan ja testataan.

Peltoalueilla tapahtuvaa maastokartoitusta varten maanviljelijöiltä haetaan maastotyöluvat, eikä maastokartoitusta tehdä pelloilla ilman lupaa. Hankkeessa halutaan varmistaa, että maanviljelijä on tietoinen näytteenotosta ja ettei näytteenotto häiritse viljelijän omaa toimintaa. Lupakyselyt lähetetään huhti–toukokuussa 2023 ja pääosin sähköisesti.

Maastokartoitusta tehdään myös multa- ja kivennäismailla, sillä turvemaiden esiintymisen mallintamisessa tarvitaan tietoa myös kohteista, jotka eivät ole turvemaita tai joissa alustavissa mallinnustuloksissa on havaittu epävarmuutta.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) (Koko uutinen täällä.)