Tehokkaaseen tuotannon ohjaamiseen ja kasvuolosuhteiden tarkkaan seuraamiseen kuuluvat oleellisena osana kasteluveden laadun ja kasvualustan ominaisuuksien säännöllinen seuranta. Kasvianalyysit täydentävät puristeneste- ja maa-analyysien tulosten tulkintaa. Analyysien avulla päästään tarkemmin suunniteltuun lannoitukseen, suurempiin satoihin ja siten parempaan kannattavuuteen. Lannoituksen tarkka seuranta on myös hyvää ympäristön huomioon ottamista.
Raakavesianalyysissä mitataan johtokyky, alkaliteetti bikarbonaattina sekä kaliumpermanganaatin kulutus. Ravinteista määritetään nitraattityppi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, rikki, kloridi, rauta, boori, kupari, mangaani, sinkki, natrium ja pii. Alueilla, joissa esiintyy paljon fluoria, suositellaan myös fluorin tutkimista. Ravinnetulokset ilmoitetaan muodossa mg/l. Myös veden mikrobiologinen laatu on mahdollista tutkia.
Puristenesteanalyysissä mitataan johtokyky sekä pH tai alkaliteetti ja ravinteista nitraattityppi, ammoniumtyppi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, rikki, kloridi, rauta, boori, kupari, mangaani, sinkki, molybdeeni, alumiini, natrium ja pii. Ravinnetulokset ilmoitetaan muodossa mg/l.
Laaja kasvianalyysi sisältää typpi-, fosfori-, kalium-, kalsium-, magnesium-, rikki-, kloridi-, rauta-, boori, kupari-, mangaani- ja sinkkimääritykset. Lisäksi on mahdollista teettää piianalyysi. Kasvianalyysin voi tilata myös edellä kuvattua suppeampana. Tulokset ilmoitetaan joko mg/kg tai g/kg kuiva-ainetta.

Näytteenotto-ohjeet

Raakavesi

Raakaveden laatu tutkitaan hyvissä ajoin ennen uuden kasvukauden alkua. Luotettavimman pohjan lannoituksen suunnitteluun saa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tehtävillä analyyseillä. Analysointi on kuitenkin paikallaan aina myös silloin, kun vedenottamo vaihtuu tai kun sääolot ovat olleet poikkeukselliset, esimerkiksi kuiva kausi on jatkunut pitkään.
Vettä tarvitaan raakavesinäytteeseen vähintään 0,5 litraa. Näytteenottoa varten veden annetaan juosta tavallisella nopeudella 5–10 minuuttia, kunnes veden lämpötila ei enää muutu. Puhdas näytepullo huuhdotaan tutkittavalla vedellä useita kertoja ennen näytteenottoa. Pullo täytetään kokonaan ja suljetaan heti puhtaalla korkilla. Mikäli tutkitaan myös veden mikrobiologinen laatu, tulee näytepullon olla steriloitu.
Puristeneste
Kasvualustan ravinneanalyysit tehdään säännöllisesti joka toinen tai kolmas viikko antoliuoksen ravinnepitoisuudesta ja kasvualustasta. Analyyseihin tarvitaan puristenestettä vähintään 1 dl. Puristenestenäytteet kerätään aina samaan aikaan päivästä ja yhtä pitkän ajan kuluttua kastelusta. Turvekasvualustan kosteuden tulee olla sama jokaisella näytteenottokerralla. Turvesäkeistä ja -levyistä näyte otetaan käsin. Inaktiivisilta alustoilta näyte imetään ruiskulla. Näytteenottopaikat merkitään, ja näytteet otetaan aina samoista paikoista. Kukin näyte koostetaan vähintään kymmenestä osanäytteestä eri puolilta huonetta. Kerätyt osanäytteet sekoitetaan. Lähettämiseen käytetään puhdasta pulloa, joka täytetään kokonaan.

Kasvianalyysi

Kasvianalyysit ovat tärkeä lisä vesianalyyseille. Kasvualustan ravinnepitoisuuksien lisäksi kasvien ravinteiden saantiin vaikuttavat kasvualustan happamuus, rakenne ja ravinteiden erilainen käyttökelpoisuus. Vasta kasvianalyysien tulosten perusteella tiedetään miten hyvin kasvualusta todella toimii.
Kasvianalyysiä varten tarvitaan tuoretta kasvimassaa vähintään 0,3 kg. Näytteeseen kerätään lehtiä vain yhdestä lajikkeesta, ja lehdet kerätään aina samaan aikaan päivästä. Varjossa kasvaneita lehtiä ei kannata ottaa mukaan näytteeseen. Yleensä näytteeseen kerätään vain puhtaita ja terveitä lehtiä. Mikäli kasvuston lehdissä on jo näkyvissä puutosoireita, kerätään omat näytteet sekä terveistä että sairaista lehdistä tulosten tulkinnan helpottamiseksi.
Tomaatilla näytteeseen kerätään latvasta laskien joka 3. tai 4. täysin kehittynyt lehti. Yhteensä lehtiä tarvitaan noin 12–15 kpl. Kurkkukasvustosta kerätään täysikasvuisia, nuoria lehtiä yhteensä noin 8–10 kpl. Ruusuista otetaan latvasta laskien 3. tai 4. täysin kehittynyt lehti. Lehtiä voi kerätä myös sokeista versoista. Yhteensä viisilehdykkäisiä lehtiä tarvitaan noin 100 kpl lajikkeesta riippuen. Muista kasveista kerätään nuoria, täysikasvuisia lehtiä noin yksi litra tai noin 300 g. Salaattia, joka on erittäin vesipitoinen kasvi, tarvitaan ainakin 1 kg. Kasvinäyte pakataan puhtaaseen muovipussiin, josta ilma puristetaan huolellisesti pois. Kasvianalyysien tulosten tulkinnan tueksi pyritään aina tutkimaan samaan aikaan myös puristeneste- tai maanäyte.
Sekä vesi- että kasvinäytteet pyritään saamaan analysoitavaksi mahdollisimman nopeasti. Näytteenlähetyspakkauksia, näytteenotto-ohjeita, tilausten saatekirjeitä ja postipakettikortteja voi tilata analyysilaboratoriosta.

Kirjoittaja: Tarja Alainen, Viljavuuspalvelu