Kääpiökasvuviroosi on yleisin viljojen virustauti Suomessa. Tautia aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV), jota kirvat siirtävät viljoihin. Tautia esiintyy runsaasti kirvavuosina, jolloin se voi aiheuttaa suuria satotappioita. Virus tartuttaa kaikkia viljalajeja, mutta haitallisin se on kaurassa.

Oireet:
Oireita on vaikea erottaa kasvin muista häiriötiloista, esimerkiksi ravinnepuutoksista tai kosteusepätasapainosta.
Virustautinen kaura punertuu 2-4 viikon kuluttua tartunnasta ja se voi jäädä matalaksi sekä kahuröyhyiseksi. Voimakas tartunta voi estää täydellisesti röyhylletulon.

Taudinaiheuttajan säilyminen ja leviäminen:
Virus talvehtii viljellyissä ja luonnonvaraisissa heinissä, joista se voi siirtyä lähinnä alkukesällä kirvojen mukana viljoihin.
Viljojen tartuntamäärä riippuu kirvojen runsaudesta ja siirtymäajankohdasta viljoihin. Mitä aiemmin kirvat viljoihin siirtyvät, sitä suurempi on sadonmenetys.

Taudille otolliset ympäristöolot:
Virusepidemia kehittyy voimakkaimmin viileässä (10-18 °C) ja kosteassa ilmastossa. Myöhäinen kylvö ja luonnonheinien ympäröimä pelto edesauttavat virustartuntaa.

Havainnointi pellolla:
Oireet ovat näkyvissä korrenkasvun alusta tuleentumiseen saakka. Kirvoja on tarkkailtava kuitenkin heti orastumisen jälkeen.

Torjunta:
Virusepidemiaa voi ehkäistä aikaisella kylvöllä, jolloin oraat ovat vahvoja ennen kirvojen saapumista, sekä torjumalla juolavehnä ja luonnonheinät pellon välittömästä läheisyydestä. Kirvoja voi torjua kemiallisesti pyretroideilla.