Talvella 2015–2016 lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua, Luonnonvarakeskus tiedottaa.

Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana. Noin 45 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli talvella viljelykasvin peitossa. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Noin neljää prosenttia peitti kerääjä- tai aluskasvi.

Vuosina 2014–2016 vajaat 300 000 hehtaarilla peltoa kasvoi samaa yksivuotista viljelykasvia. Ala oli reilu kymmenesosa käytössä olevasta maatalousmaasta. Tieto kasvinvuorottelusta perustuu viljelijöiden tukihaun yhteydessä antamiin tietoihin. Vuosina 2008–2010 samaa yksivuotista viljelykasvia oli arviolta 350 000 hehtaarilla.

Paljaan maan osuus viljelysmaasta on pysynyt samalla tasolla talvesta 2009–2010, jolloin peitteisyyttä tilastoitiin edellisen kerran. Sen sijaan viljelykasvin peitossa oli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän maata kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Puolet pelloista kynnetään

Kyntö on edelleen yleisin peltojen perusmuokkausmenetelmä. Yli puolet kylvetystä peltoalasta oli kynnetty. Kaksi kolmannesta kynnöstä tehtiin syksyllä ja yksi kolmannes keväällä. Kevätkyntö on vähäisintä Etelä-Suomessa. Kevennetyn muokkauksen osuus oli vajaa 30 prosenttia ja muokkaamattomaan maahan kylvön osuus vajaa kymmenys kaikesta kylvöalasta. Kevennetty muokkaus ja suorakylvö olivat vähäisempiä erityisesti pohjoisessa ja itäisessä Suomessa.

– Kevätkyntö ei sovi savimaille, jotka ovat yleisiä Etelä-Suomessa, kertoo erikoistutkija Pasi Mattila Lukesta.

Mattilan mukaan kevennetty muokkaus ja suorakylvö taas eivät sovi nautakarjatiloille, joilla on paljon nurmea. Nurmen lopettaminen ja kiinteän lannan tehokas multaaminen onnistuvat hyvin vain kyntämällä.

Vaikka kerääjä- ja aluskasvin käyttö on yleistynyt selvästi, niin edelleenkin niiden ala oli alle viisi prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta.

Pääosa lannasta levitetään lietteenä

Noin neljäsosa pelloille levitetystä lannasta oli kiinteää lantaa ja kolme neljäsosaa lietelantaa tai muuta nestemäistä lantaa.

Pelloille levitetystä lietelannasta yli 40 prosenttia sijoitettiin maan sisään levityksen yhteydessä ja noin 13 prosenttia levitettiin pintamaahan veitsimultaimella tai vastaavalla levittimellä. Letkulevityksen osuus oli 15 prosenttia ja hajalevityksen osuus lähes 30 prosenttia. Pintaan levitetyistä lannoista pääosa mullattiin levityksen jälkeen.

Kastelussa käytetään pääosin pintavettä

Kastelu on selvästi yleisintä puutarhatuotannossa. Vuonna 2016 avomaan puutarhaviljelyä harjoittavien tilojen peltoalasta oli kasteltavissa 20 prosenttia, ja käytännössä tästä alasta kasteltiin kuivuuden vuoksi 40 prosenttia. Sademäärät vaikuttavat kastelutarpeeseen. Lisäksi kastelu vaatii työtä ja energiaa. Tästä syystä kaikkea kasteltavissa olevaa alaa ei välttämättä kannata kastella kuivissakaan olosuhteissa. Kastelu kasvihuoneissa ei sisälly tähän tilastoon.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)