Nyt kun puhutaan paljon maidon hinnasta ja kustannuspaineista, ei voi olla miettimättä mahdollisuuksia säästää myös rehukustannuksista. Nehän ovat suurin kustannuspotti maidontuotannossa.

Valmistettaessa säilörehua biologisella säilöntäaineella maitohappokäymisen avulla on mahdollisuus saada aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä säilöntäainekustannuksissa. Biologisen säilöntäainetta käyttämällä säilöntäainekustannus on mahdollista saada laskettua jopa reilusti alle puoleen vrt. happosäilöntään. Myös konekustannuksissa on mahdollisuus vaikuttaa alentavasti., Biologinen säilöntäaine ei vahingoita koneita, jolloin koneiden huolto- ja hankintakustannukset ovat merkittävästi alemmalla tasolla.

Biologiset säilörehun säilöntäaineet luokitellaan useimmiten yhteen ja samaan ”koriin”, vaikka tuotteiden sisältö ja toiminta poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämä käy usein ilmi erilaisista vertailuista, joissa verrataan säilönnän lopputuloksia esim. happosäilönnän kanssa.

Miten biologiset säilöntäaineet eroavat toisistaan?

Keskisestä Euroopasta on helposti saatavana erilaisia vaihtoehtoja biologiseen säilöntään, mutta ne ovat useimmiten tarkoitettu maissipitoisen rehun säilöntään. Maissipitoisessa raaka-aineessa on runsaasti sokereita, jolloin säilöntä onnistuu ”yksinkertaisella” ja edullisella tuotteella. Meidän pohjoisissa olosuhteissamme nurmiraaka-aine on vähemmän sokereita sisältävää, jolloin bakteereille ja säilöntäaineelle muutenkin ovat kovemmat vaatimukset. Useamman erityyppisen bakteerikannan avulla saadaan pH alas nopeammin ja tehokkaammin. Lisäksi eri bakteerikannoilla voidaan vaikuttaa rehun maittavuuteen ja muuhun säilyvyyteen.

Esimerkkinä DeLavalin Feedtech™ säilöntäaineessa on patentoitu homofermentatiivinen L. Plantarum Milab 393 - bakteerikanta, joka ei muodosta säilörehun maittavuutta heikentävää etikkahappoa, vaan säilöntä perustuu maitohappoon. Lisäksi Feedtech™ sisältää L.Lactis -bakteerikannan, joka estää haitallisten klostridibakteerien kasvun, mikä pitää voihappoitiöiden muodostuksen kurissa. Klostrideja joutuu rehuraaka-aineeseen maasta ja kuolleista kasvinosista. Riski on erityisen suuri sateisina kesinä.

Onko biologinen säilöntäaine riski?

Säilörehun valmistus on tunnetusti taitolaji, jossa koko valmistusketjun onnistuminen ja hyvä toiminta ratkaisee lopputuloksen. Moni huolellinen säilörehun tekijä luottaa nurmen luontaisiin maitohappobakteereihin ja tekee säilörehua jopa kokonaan ilman säilöntäainetta. Epäonnistumisen riski on tällöin suuri. Virheitä ei sallita – muuten rehu on pilalla. Kun säilörehu tehdään esikuivatusta raaka-aineesta (ka >30 %), biologinen säilöntäaine on hyvä ratkaisu. Biologisessa säilönnässä prosessiin lisätään tutkittuja ja valikoituja bakteerikantoja sekä mahdollisesti entsyymiä, jotta pH:n laskee nopeasti ja virhekäyminen estyy. Entsyymit pilkkovat rehun raaka-aineen hemiselluloosaa sokereiksi, mikä varmistaa maitohappokäymistä.

Hyvällä biologisella säilönnällä saadaan kiitettävää säilörehua, yhtälailla kuin hapollakin ja päinvastoin.