Minna Oravuo
02.11.23

Kuka auttaisi lajikkeen valitsijaa?

Kasvukausi tuli päätökseen ja alkoi esinäytteiden lähettämisen ja analysointien aika. Puinneista on kulunut reilu kuukausi, ja näytteitä on analysoitu ajankohtaan nähden ennätysmäärä. Hyvä niin, sillä sitähän me olemme juuri Raisiolla toivoneet. Analyysitulosten lista paljastaa tietysti monta asiaa, mutta myös sen, että viljelyssä olevien kauralajikkeiden määrä ei ole vähentynyt, vaan kasvanut.

Tähän mennessä näytteitä on tullut 36 kauralajikkeesta, ja vasta on siis reilu kuukausi näytteitä lähetetty ja kirjattu järjestelmään.

Talvella sopimusseminaarien aikaan tein listaa kauralajikkeista, joista eri toimijat myyvät sertifioitua siementä. Nopealla vilkaisulla neljä suurinta siemenpakkaamoa tarjosi kauran siementä 24 eri kauralajikkeesta. Enemmän tai vähemmän uutuuksia näistä oli 9 kappaletta.

Sato 2022 ja sen tunnusluvut

Koska kausi 2023 on vasta alussa, niin palataan viime kauteen.

Kauraa oli runsaasti tarjolla ja laatu oli hyvä. Sadosta 2022 lähetettiin Nokian viljalabraan näytteitä 37 lajikkeesta ja vastaanottoja tehtiin noin 30 kauralajikkeesta. Toisaalta puolet vastaanotetusta kauramäärästä koostui 4 lajikkeesta ja 75 % 9 lajikkeesta. Kaikki nämä 9 lajiketta olivat onneksi niitä uusimpia ja löytyvät sertifioidun siementarjonnan joukosta. Paitsi siis tietenkin yksi, Belinda. Sitä ei löydy enää kuin viljelijöiden laarista.

Järkee vai ei

Viljahenkilönä olen aika usein kuullut väittämän, että viljamarkkinat eivät toimi. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja kehitys on täysin odotusten vastaista. Olen aina ihmetellyt tätä väitettä ja väitän toisin. Ainakin siemensektorilla markkinat näyttävät toimivan, sillä eihän kukaan tuota tuotetta, jos sille ei ole kysyntää.

Jokainen voi valita lajikkeensa oman mieltymyksensä mukaan, ja minäkin olen usein suositellut vaihtamaan johonkin tuoreeseen tulokkaaseen sen sijaan, että jatkettaisiin viljelyä 10−15 vuotta sitten markkinoille tulleella lajikkeella. Sillä oletuksella tietenkin, että uudessa vara parempi ja eihän näitä keskenään voi kuitenkaan mitenkään verrata.

Tietyt lajikkeet tietyillä ominaisuuksilla tiettyihin käyttötarkoituksiin

On hienoa, että viljelijät ovat kiinnostuneita lajikkeista ja vielä niin, että kysyvät käyttäjän mielipidettä. Peukut siitä! Mutta mitä vastaan?

Pyörittelen päätä, sillä yksittäisellä yrityksellä ei ole resursseja vertailla tätä tulvaa, eikä tällaiseen perusselvitykseen saa yhteistä tutkimusrahoitusta.

Virallinen lajiketestaus ja riippumattomat tulokset

Lähes kaikki lajikkeet, joista Suomessa siementä myydään, ovat käyneet pari vuotta kasvamassa virallisissa lajikekokeissa. Hyvä niin, enkä todellakaan epäile kokeiden luotettavuutta. Käyttäjän kannalta on kuitenkin niin, että testattavat ominaisuudet painottuvat viljelysoveltuvuuteen meidän ilmasto-olosuhteissamme, eikä käyttöominaisuuksiin. Lisäksi vanhojen ja uusien tulokkaiden keskinäistä vertailua ei pysty oikein tekemään, koska lajikkeet ovat olleet kokeissa niin eri vuosina, ehkä vuosikymmeninäkin, ja siksi näin ilmastonmuutoksen aikaan hyvinkin erilaisissa olosuhteissa.

No mitä sitten

Minä haastan toimijat malttiin lajikkeiden tyrkytyksessä, viljelijät tyhjentämään Pepit ja Akselit ”siemensiiloista” ja toimijat perustamaan asiantuntijaryhmän, joka puntaroi lajikkeet suosituslistalle silläkin uhalla, että jonkun mieli pahoittuu.

No sitten, kun varsinaissuomalaisena optimistina arvaan, etteivät edellä mainitut toiveet toteudu, on minulla vain yksi keino rajoittaa lajikerunsautta Nokian siiloissa: laatia lista, jossa kerrotaan jatkossa vastaanotettavat lajikkeet.

Eli listalle halukkaat voivat alkaa ilmoittautua 😊!

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja