Puinnit ovat alkaneet. Syysviljojen sadot ovat yllättäneet positiivisesti, vaikka odotuksetkin olivat korkealla. Yhä vaihtelevimmiksi muuttuneet kasvukaudet suosivat syysviljoja. Pitkä kasvukausi mahdollistaa juuriston kasvun, joka toimii puskurina kuivissa olosuhteissa. Eikä kevätkelien kiukuttelut hidasta kasvuun lähtöä, kuten kevätviljoilla.

Sato on hyvä, mutta riittääkö laatu?

Syysvehnän viljelyala oli suuri ja sato vielä suurempi. Tähän mennessä Raisioon vastaanotettu sato ja esinäytteet ovat olleet laadultaan melko odotettuja. Sakoluku vaihtelee 315-400 ja valkuaispitoisuus 10,3-13,8 % välillä. Myllyvehnäksi sadosta kelpaa reilu puolet.

Viljan jyvälaatu riittää siis kohtuullisesti, mutta leivontalaatu on kevätvehnään verrattuna hyvin erilainen. Viesti vehnämylläriltä on, että noin 10 % vehnäjauhoseoksesta voi olla syysvehnää, jotta hyvää vehnäleipää tai pullaa syntyy.

Ovatko syysvehnälajikkeet rehuvehnälajikkeita?

Syysvehnän viljelyssä suurin haaste on talvenkestävyys. Meillä viljellyt syysvehnälajikkeet ovat pääosin tuontialkuperää ja merkittävä lajikkeen valintakriteeri on varmaankin ollut talvenkestävyys. Eli onko niin, että käyttölaatu on jäänyt huomioimatta vai onko niin, että yksinkertaisesti ei ole löytynyt sellaisia lajikkeita, jotka soveltuvat sekä Suomen olosuhteisiin, että elintarvikekäyttöön?

Tässä haastan lajikkeiden edustajat painottamaan lajikevalinnassa aikaisempaa enemmän käyttöominaisuuksia. Heitän pallon myös kotimaiselle jalostajalle.

Pitääkö syysvehnän viljelyssä tavoite ollakin rehukäyttö?

Syysvehnät onnistuessaan tuottavat runsaan sadon valkuaispitoisuuden kustannuksella. Pitäisikö siis tuotantotavoitteeksi valita rehuvehnän laatu, kun valitsee syysvehnän viljelyyn? Etenkin broilerin rehuissa vehnän valkuaisella on kuitenkin väliä. Viljelytekniikka pitää siis säätää satoisan syysvehnän viljelyyn sopivaksi. Typpilannoitus on jaettava, jotta potkua saadaan kasvuun ja laatuun, oli sitten tavoitteena mylly- tai rehulaatu.

Aina sitä samaa

Viljan käyttäjät toistavat tätä samaa viestiä kerta toisensa jälkeen; valitse kumppani ja tee viljelysopimus. Tee sopimus ainakin osalle sadosta ja kiinnitä hinta. Viime keväänä ja alkukesästä sopimuksia on tehty enemmän kuin vuosiin ja hyvä niin. Suunnittelulla ja ennakoinnilla viljaketju ja sen kaikki toimijat hyötyvät.