Kauran elintarvikekäytöstä ja käytön kasvusta puhutaan paljon. Helmikuun alkupuolella Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti viljojen hankinta- ja käyttömäärät viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Samalla selvisivät vuoden 2018 tilastot.

Kauran osalta tilasto oli mukavaa luettavaa. Kauran käyttö elintarviketeollisuuden raaka-aineena on kasvanut edelleen. Siitäkin huolimatta, että kesän 2018 kauran laatu ei ollut paras mahdollinen. Pikkuhiljaa lähestymme käytössä 100 miljoonan kilon rajaa. Määrä on hieman ruista suurempi, mutta edelleen selvästi vehnää pienempi.

Kauran käyttö kasvaa

Edelleenkin kaurasta tehdään hiutaletta ja keitetään maukasta puuroa. Myslien, välipalakeksien ja kauraleipien rinnalle ovat tulleet kaurajuomat, proteiinivalmisteet ja jopa kosmetiikkakäyttö. Vaikka erikoistuotteisiin tarvittava määrä on vielä suhteessa pieni, niin yhä useammin törmätään kysymykseen, minkälainen kaura olisi parasta mihinkin käyttötarkoitukseen?

Vehnän ja rukiin laatuominaisuudet tunnetaan

Vehnän ja rukiinkin kohdalla on muodostunut vuosisatojen saatossa selkeä näkemys, mitkä laatutekijät vaikuttavat prosessoitavuuteen. Sitä kautta voidaan jo viljelyssä ja hankinnassa etukäteen varautua ja varmistautua tietyn laadun tuottamiseen. Vehnän leivontaan tarvitaan erilaatuista vehnää kuin pastan valmistukseen. Ruisleivän valmistukseen tarvitaan erilaista ruista kuin mämmin valmistukseen. Kaurassa ei ole gluteenia, ei sitkoa, mutta silti siitä on opittu leipomaan herkullista leipää. Minkälainen kaurajauho siis sopii parhaiten leivontaan?

Kauralajikkeita on liikaa

Vuosikausia on päivitelty kauralajikkeiden määrää. Viljeltävien lajikkeiden kirjo on tosiaan laaja ja Nokian myllylle toimitettavien lajikkeiden määrä lähentelee 30 sorttia. Suosituslistoja on tehty ja eteenpäin on päästy, sillä valtaosa Nokian myllyllä käytettävästä kaurasta koostuu runsaan viiden lajikkeen sadosta. Vastaanotettavia kuormia ei ole käännytetty lajikkeen perusteella, jos erän jyvälaatu on ollut riittävä. Lajikkeet sekoittuvat varastosiiloissa, koska tietämystä siitä, miten eri lajikkeet eroavat käytettävyydeltään, ei ole.

OatHow-hankkeessa etsitään vastauksia

Vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen OatHow-hanke, joka on koonnut kauratutkimuksen pariin suomalaisen kauraketjun toimijoita. Hankkeen tavoitteena on löytää vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin; miten lajikkeet eroavat toisistaan, mitkä ominaisuudet vaikuttavat käytettävyyteen ja mitä vaatimuksia kauran laadulle eri tuotteiden valmistuksessa on.

Mukana koko kauraketju

Hanke on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vetämä ja mukana ovat Helsingin ja Turun yliopistot, Luke, Boreal, leipomoita, myllyjä, viljakauppa jne. Kahdessa vuodessa pitäisi selvittää 200 kauralajikkeen ominaisuudet, käyttölaadun ja mitattavien ominaisuuksien suhde ja vielä löytää yksikertaiset analyysikeinot. Odotukset vaihtelevat eri toimijoiden välillä, mutta korkealla ne varmasti ovat.

Raisio mukana, tottakai!

Suurena kauran jalostajana myös Raision odotukset ovat korkealla. Haluamme oppia tuntemaan kauramateriaalin entistä paremmin. Sitä kautta voimme itse kehittää ja valmistaa entistä mielenkiitoisempia ja monipuolisempia kauratuotteita kuluttajille. Toisaalta pystymme palvelemaan teollisuus- ja vientiasiakkaitamme entistä paremmin ja löytämään heidän tuotteisiin ja prosesseihin parhaat kauraratkaisut.

Tietoa lajikkeista Raision sopimusviljelijöille

Sitä mukaa kun lajiketietoa saadaan, välitämme sitä myös sopimusviljelijöillemme, jotta jo viljelyssä pystytään paremmin vastaamaan tulevaisuuden kauratarpeisiin. Tämä tutkimus ei ehkä anna tietoa siihen, miten haluttuihin ominaisuuksiin pystytään vaikuttamaan viljelytekniikalla, mutta toivottavasti oikealla lajikevalinnalla päästään hyvään alkuun.

Lue lisää OatHow-hankkeesta