Olet täällä

Kasvuloikan aika on myös metsissämme

Suomi nojaa vieläkin siihen kuuluisaan puujalkaan. Kasvua haetaan nyt tosissaan metsistä ja metsäteollisuudesta. Tällä hetkellä metsätaloudella menee lujaa, inventointeja on tulossa useampaan suuntaan Suomen kartalla. Metsänomistajankin kannattaa investoida metsiinsä nyt, koska tulevaisuudessa puulle todennäköisesti on kysyntää. Tähän kasvuun meidän kaikkien kannattaa nyt panostaa. Suomen metsät kasvavat suuria määriä, mutta onko se oikeanlaista puuta ja oikeassa paikassa? Muuttuuko metsänomistajien nimike tulevaisuudessa tosiaankin puuntuottajiksi, kun teollisuuden puuntarve kasvaa?

Metsien kasvatuslannoituksella voidaan parantaa merkittävästi metsien kasvua ja tuottoa. Lannoituksella vaikutetaan puuston arvokasvuun, eli tukin määrään. Tukkipuut tuovat pääosan metsänomistajien tulosta, joten sen määrä pitää pystyä maksimoimaan. Kesällä hakattavat järeät tukkileimikon kiinnostavat kaikkia ostajia, joten leimikolle saadaan sitäkin kautta parempi hinta.

Kivennäismailla kasvua rajoittaa pääsääntöisesti typen niukkuus. Typpeä lisäämällä saadaan puiden kasvua tehostettua ja puuntuottajan rahallinen tulo nousee. Yhdellä kasvatuslannoituskerralla saadaan 15-20 m3/ha lisäkasvua. Kasvatuslannoitukselle saadaan jopa 15% sisäinen korko, eli toiminta on erittäin kannattavaa. Typen ohella kannattaa aina lisätä myös booria. Typen ja boorin yhdistelmällä saadaan parempi kasvutulos kuin pelkällä typen lisäyksellä. Kasvatuslannoituksella saadaan puun kasvua vauhditettua merkittävästi. Seuraava hakkuu tulee nopeammin eteen joka antaa lisää mahdollisuuksia puuntuottajalle.

Kasvatuslannoitukset eivät ole välttämättä riippuvaisia nykyisistä tehdasinvestoinneista, koska lannoituksella nostetaan sahapuun määrää. Kasvatuslannoitukset ovat yleensä kesä- ja kelirikko kohteita ja näillehän on yleisesti hyvä kysyntä ja hintakin on tasaisempi.

Partner: 

Kommentit