Olet täällä

Siirtyykö suomalainen viljelijä kuskista matkustajaksi?

Kilpailu on kovaa niin urheilukentillä kuin taloudessakin. Urheilussa kilpailijoiden määrittäminen on helppoa. Naapurimaan jääkiekkojoukkue tai hiihtokilpailussa samalle viivalle asettuva hiihtäjä, ovat itsestään selviä kilpailijoita. Taloudessa samalla toimialalla toimivat yritykset kilpailevat keskenään asiakkaista ja pyrkivät erottumaan toisistaan monin keinoin: palvelulla, hinnoilla, arvoilla, tuotteilla tai osaamisella. Usein kyse on näiden kaikkien yhdistelmästä.

Maataloustuottajan osalta kilpailijan määrittäminen onkin sitten jo paljon vaikeampaa. Onko se naapuri ja siinä samalla kaikki muut kotimaiset tuottajat? Joissain tapauksissa, kuten paikalliseen markettiin perunoita toimittavalla viljelijällä, voi kilpailija ollakin se naapuri. Yleensä pahin kilpailija on kuitenkin tuontielintarvike.

Suomalaisten viljelijöiden kilpailijoita ovat elintarviketuonti sekä vientimarkkinoilla kohtaamamme kilpailu. Varsinainen kilpailijamme on omasta kilpailukyvystään huolehtiva maataloustuottaja kilpailijamaissamme. Se on englantilainen viljanviljelijä, tanskalainen sianlihantuottaja sekä ruotsalainen lypsykarjatilanisäntä. Kaikki he pyrkivät parantamaan kilpailuetuaan kansainvälisessä kilpailussa ja pärjäämään paremmin.

Kilpailuetua pyritään parantamaan monin eri keinoin, kuten omia tuotantotapoja kehittämällä ja vahvalla yhteistyöllä. Erityisesti tanskalaiset ja ruotsalaiset viljelijäosuuskunnat ovat lähteneet parantamaan omaa kilpailuetuaan laajentumalla maatalouskaupassa omien rajojensa ulkopuolelle, myös Suomeen. Tanskalaisten viljelijöiden omistama DLA-Agro omistaa Suomessa jo Hankkijan, Y-Agron sekä Vilomixin. Lisäksi DLA-Agro omistaa osan entisestä Munakunnasta eli Dava-Foodsista. Ruotsalainen viljelijäosuuskunta Lantmännen puolestaan on Suomessa aktiivinen leipomosektorilla omistamalla mm. Vaasan Oy:n. Toimimalla laajalla alueella ja myymällä tuotantotarvikkeita kilpailijoilleen, ulkomaiset osuustoimijat pystyvät parantamaan omien jäsentensä, eli kilpailijamaiden viljelijöiden kilpailuetua suomalaisiin nähden.

Suomalainen maatalouskauppa on jo nyt suurelta osin ulkomaisten viljelijäosuuskuntien hallinnassa, ja uhkana on saman kehityksen jatkuminen. Maataloutemme kannalta on tärkeää, että päätöksenteko ei valu omistajuuden mukana ulkomaille. Tukemalla ulkomaista omistusta, luot viljelijänä kilpailuetua tuontielintarvikkeille ja kilpailijoillesi, samalla heikentäen omia mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Mitä vahvemmin päätöksen teko valuu rajojemme ulkopuolelle, sitä vähemmän pystymme vaikuttamaan meitä koskeviin päätöksiin, sekä huolehtimaan kilpailukyvystämme. Siirrymme kuskin paikalta matkustajaksi.

Tekemillämme valinnoilla voimme vaikuttaa tulevaisuuden kilpailukykyymme suhteessa kilpailijoihimme. Onneksi meillä on olemassa vielä kotimaisia vaihtoehtoja sekä maatalouskaupassa, että vahvoissa viljelijöiden omistamissa osuustoiminnallisissa elintarvikeyrityksissä. Suomalaisten toimijoiden tavoitteena on säilyttää kotimainen maataloustuotanto mahdollisimman elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Samaa ei voi sanoa ulkomaisista viljelijäosuuskunnista. 

On tärkeää, että me tuotamme ruokamme jatkossakin itse. Suomalaisen viljelijän kannattaa suosia suomalaista!

 

 

 

Kommentit