Viljavuustutkimusten teko on ollut merkittävä tekijä maanviljelyn tuottavuutta kehitettäessä. Viljavuuspalvelu Oy aloitti toimintansa 65 vuotta sitten. Se on ollut mukana edistämässä alaa monin tavoin ja esimerkiksi maanäyteanalyysien automaattinen tuotantolinja Mikkelissä on edelleen alansa huippuja. Toimintaa laajennetaan jatkossa Eurofins Agro –brändinimen alla.

Muutama vuosi sodan jälkeen pohdittiin viljavuustutkimuksien tekoa Suomessa Ruotsin mallin mukaisesti, ensimmäiset viljavuuskartat oli tehty 1949 viiden maatilan pelloista. Helmikuussa 1952 maatalousmi­nisteriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli tarkistaa vuoden 1952 viljavuustutkimuksen suo­ritus ja valvoa sitä sekä tehdä esitys ministeriölle tulevista järjestelyistä. Muutaman kemistin vuotta aiemmin perustama Maatalouslaboratorio Oy, Kalkitusyhdistys ja Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy päätyivät perustamaan Viljavuuspalvelu Oy:n 18.4.1952.

Aluksi yritys toimi Helsingissä Mäkelänkadulla. Ensim­mäisenä vuonna maanäytteitä tuli 33 663 kpl 1950 maatilalta. Mäkelänkadun toimitilat osoittautuivat varsin pian liian pieniksi, joten Viljavuuspalvelu muutti jo syksyllä 1954 Hämeentielle. Alkuvuosina näytteenotosta vastasivat neuvontajärjestöt, vuonna 1955 näytteitä lähetettiin jo yli 3000 maatilalta. Kymmenen vuotta myöhemmin 1965 Viljavuuspalvelu osti ensimmäisen atomiabsorptiospektrofotometrin, jolla voitiin määrittää nopeasti useita alkuaineita.
Toiminta kasvoi vähitellen ja vuonna 1975 aloitettiin oman toimitalon rakentaminen Malminkartanoon. Uusi 3000 m² talo otettiin käyttöön 1981.

Vuonna 1988 lisättiin panostusta automaation suunnitteluun. Nokialta oli ostettu muutama vuosi aiemmin järjestelmä, jonka avulla kerättiin kaikki asiakas- ja analyysitiedot ja tulostettiin viljavuuskartat, lomakkeet ja laskut. Nyt mukaan tuli Kemira Systems ja Kemira Engineering, joiden kanssa yhteistyössä rakennettiin maanäytelinjan prototyyppi. 1990 päätettiin rakentaa uusi toimitalo Mikkeliin, jonne muutto tapahtui 1992, kun uusi tuotantolinja valmistui. Maa-analyysien teko linjalla alkoi elokuussa 1992, pian 25 vuotta sitten. Ensimmäisenä vuonna maanäytteitä analysoitiin 63422 kpl.

Vuonna 1994 Kemira yhtiöitti toimintansa ja Viljavuuspalvelu Oy:n osakkeet myytiin Kemira Agro Oy:lle, joka omisti näiden järjestelyjen jälkeen lähes 80 % Viljavuuspalvelu Oy:n osakkeista.

EU:n ympäristötuen ehdoksi asetettiin peltojen viljavuustutkimus, näytevirta alkoi kasvaa jo vuonna 1995, mutta ruuhkahuippu osui tuen viimeiseksi takarajaksi asetetulle päivälle: 29.5.1998 kirjattiin noin 40 000 maanäytettä. Koko vuoden näytemäärä oli hieman alle 115 000. Tuolloin alkanut viisivuotiskausi näkyy edelleen muita vuosia korkeampana näytemääränä.

Vuonna 2004 kehitettiin tulosten digitaalista saatavuutta ja yhteensopivuutta esim. neuvojien käyttämien järjestelmien kanssa, samoin kuin paikkatietoon sidottua näytteenottoa, hivenlannoituskarttoja ja lannoitussuositusohjelmistoa. Vuonna 2005 valmistui asiakkaiden käyttöön tuloslaari.fi, josta kukin viljelijä voi poimia omat analyysituloksensa.

Vuonna 2006 Viljavuuspalvelu Oy myi toimitalonsa Kemira Grow How:n Eläkesäätiölle ja vuotta myöhemmin Viljavuuspalvelun pääomistajan osakkeet myytiin Yara International ASA:lle. Vuonna 2012 Viljavuuspalvelun osakkeet myytiin edelleen ranskalaiselle Eurofins-konsernille, kaupan myötä yrityksen nimeksi vaihtui Eurofins Viljavuuspalvelu Oy.

Suomessa on kolme Eurofins-konsernin laboratorioalan yritystä: Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Eurofins Scientific Oy ja Eurofins Environment Testing Finland Oy. Huhtikuussa Eurofins Scientific osti ympäristöliiketoiminnan palveluja tuottavan Ahma ympäristö Oy:n Ahma insinöörit Oy:ltä. Ahma ympäristö Oy:n viljavuustutkimuksista vastaava yksikkö, Suomen ympäristöpalvelu, ja Eurofins Viljavuuspalvelu yhdistävät toimintojaan Eurofins Agro -brändinimen alle. Rehuanalyysiin tulevat näytteet pyydämme toimittamaan toimitusajan nopeuttamiseksi suoraan Mikkelin laboratorioon, maanäytteet voi toimittaa joko Ouluun tai Mikkeliin. Analyysitulokset löytyvät jatkossa www.tuloslaari .fi –sivustolta ja sähköiset tilaukset voitte tehdä osoitteessa tilauslaari.fi. Muuten palvelu jatkuu entisellään.

(Historiikkiosuus pohjautuu Janne Mäkikallin artikkeliin vuodelta 2012, kiitokset kirjoittajalle.)