Maatalouden hiilensidonta on nousemassa yhdeksi merkittävistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Osana Altian Itämeri-sitoumusta osallistumme valittujen sopimusviljelijöidemme kanssa BSAG:n (Baltic Sea Action Group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin.

Pitkäjänteistä työtä ympäristövaikutusten pienentämiseksi

Tuoreessa Suomen hallitusohjelmassa nostetaan esille maatalouden hiilensidonnan lisäämisen tärkeyttä, sekä tähän liittyen uusien viljelytapojen tutkimista ja niiden käyttöönoton edistämistä.

Suomalainen ohra on Altian valmistamien juomien, kuten Koskenkorvan, tärkeä raaka-aine. Altia onkin merkittävä kotimaisen ohran ostaja Suomessa, käytimme Koskenkorvan tislaamollamme Ilmajoella ohraa viljaviinan tuotantoon viime vuonna yli 210 miljoonaa kiloa, noin 15 prosenttia Suomen kokonaisohrasadosta.

Olemme Altiassa tehneet ympäristövaikutustemme pienentämiseksi töitä jo pitkään. Koskenkorvan tehtaamme perustuu bio- ja kiertotaloudelle – hyödynnämme ohranjyvän sataprosenttisesti, mitään ei mene hukkaan. Jopa biovoimalaitoksesta syntyvä tuhka käytetään lannoitteena pelloilla. Juuri biovoimalaitoksemme, joka toimii 10 megawatin kapasiteetillä, on mahdollistanut tuotantomme päästöjen yli 50 prosentin vähentämisen neljän vuoden aikana.

Hiilipilotissa tutkitaan hiilen varastoimista maaperään

Nyt olemme kääntäneet vastuullisuuskatseemme myös tuotantomme alkujuurille. Olemme Altiassa tehneet Itämeri-sitoumuksen yhtiön juomatuotannossa käytettyjen viljelykäytäntöjen kestävyyden edistämiseksi ja vesistöjemme suojelutyön lisäämiseksi. Osana Itämeri-sitoumusta Altia ja valitut sopimusviljelijämme osallistuvat BSAG:n (Baltic Sea Action group), Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiprojektiin. Carbon Action -projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutosta ja Itämeren rehevöitymistä voidaan hillitä varastoimalla hiiltä maahan tehokkaampien viljelykäytäntöjen avulla.

Sopimusviljelijämme osallistuvat pilottiin varaamalla osan peltoalastaan tutkimukseen, jonka aikana kerätään tietoa viljelykäytäntöjen vaikutuksesta maaperään. Viime syksynä aloitettu tutkimusprojekti kestää viisi vuotta. On mielenkiintoista nähdä tuloksia projektin edetessä siitä, miten eri menetelmillä voidaan varastoida hiiltä maahan samalla, kun ylläpidetään ja parannetaan maan kasvukuntoa. Uskon, että tästä tulemme saamaan Suomen maataloudelle hienoja tuloksia ja käytäntöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Globaalit ja kansalliset ilmastotavoitteet

Ilmastonmuutos ja maapallon keskilämpötilan vakava nousu ovat olleet viime aikoina vahvasti, monikanavaisesti ja kiihtyvään tahtiin esillä. Viime syksynä hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisema Global Warming of 1,5 C -erikoisraportti asetti aikarajan globaalien päästöjen vähentämistoimille. Ilmaston lämpeneminen yli 1,5 as­teen rajan kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita elinkelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta, ruuantuotantoa ja ekosysteemin toi­mivuutta.

Suomen tuoreessa hallitusohjelmassa painotetaan Pariisin ilmastosopimusta ja pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050. Suomi puolestaan haluaa olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Myös Suomen heinäkuussa alkava EU puheenjohtajuus alleviivaa vahvasti ilmasto- ja ympäristöteemoja.

Asian tärkeys ei jää epäselväksi ja on hienoa olla mukana edelläkävijöiden joukossa tekemässä töitä näiden yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.