Yritys- ja elinkeinorakenne muuttuu eri alueilla edelleen 2010-luvulla. Syynä tähän ovat voimistuvasta talouden globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä johtuva toimialarakenteen muutos. Talouden taantuma ja hitaan kasvun kausi ovat lisänneet muutoksen nopeutta.

Tiedot käyvät ilmi Pellervon taloustutkimuksen työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästä tutkimuksesta, joka analysoi alueiden yritystoiminnassa tapahtuneita muutoksia ja ennakoi tulevaa kehitystä globaalin talouden viitekehyksessä.

Työpaikat kasvavat keskuksissa

Työpaikkojen määrä on kasvanut keskuksissa ja vähentynyt muilla alueilla, mikä on seurausta globaalien trendien aiheuttamasta rakennemuutoksesta. Keskittymisestä hyötyvien toimintojen osuus työpaikoista on kasvanut, minkä johdosta aluekeskusten ulkopuolelle sijoittuneiden toimintojen osuus on vähentynyt.

Esimerkiksi siirrettävän teollisuuden perusasteen työpaikat ovat vähentyneet ja tämä muutos on kohdistunut suurimpien keskusten ulkopuolelle. Työpaikat ovat lisääntyneet korkea-asteen koulutuksen toiminnoissa. Kasvu on vaikuttanut voimakkaimmin Helsingin seudulla, koska näiden työpaikkojen osuus on Helsingin seudulla suurin.

Koko maan rakennemuutos ei täysin määritä alueiden työpaikkojen määrän muutosta. Koko maan rakennemuutoksen vaikutukset työpaikkojen keskittymiseen ovat kuitenkin olleet merkittävämmät kuin aluerakenteen muutoksen vaikutukset. Aluerakenteen muutos kuvaa koko maan rakennemuutoksen lisäksi tapahtunutta keskittymis- tai hajaantumiskehitystä eri toiminnoissa.

Aluerakenteen muutoksen seurauksen erityisesti siirrettävät korkea-asteen työpaikat ovat keskittyneet. Näissä toiminnoissa voidaan selvästi havaita, että työpaikat ovat kasvaneet keskuksissa koko maan rakennemuutosta nopeammin. Siirrettäviä korkea-asteen työpaikkoja keskuksiin vetävät markkinoiden koko, saavutettavuus ja koulutettu väestö.

Kaikki työpaikat eivät kuitenkaan ole keskittyneet. Heikosti siirrettävät perusasteen teolliset työpaikat ovat aluerakenteen muutoksen seurauksena sijoittuneet keskusten ulkopuolelle lähinnä Länsi-Suomeen.

Skenaariot maakuntien tulevaisuudesta

Maakuntien työpaikkakehitystä ennakoitiin vuoteen 2020 saakka Suomen taloutta kuvaavan simulointimallin avulla. Skenaarioita oli kolme: perusskenaario, innoskenaario ja laskuskenaario. Perusskenaariossa teollisuuden työpaikat vähenevät ja palvelutyöpaikat kasvavat. Perusskenaariossa työllisyys kasvaa parhaiten Uudellamaalla ja vähenee neljässä maakunnassa.

Innoskenaariossa siirrettävä teollisuus ja palvelut menestyvät, joten työllisyysvaikutukset ovat positiivisia kaikissa maakunnissa, erityisesti kasvukeskuksissa. Laskuskenaario vähentää kaikkien yksityisten alojen työllisyyttä. Työpaikat vähenevät erityisesti teollisuudessa. Laskuskenaario aiheuttaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia lähes kaikille maakunnille.

Osaaminen Suomen vahvuus myös jatkossa

Suomen kilpailukyky valmistavan teollisuuden sijaintipaikkana on heikentynyt. Keskusten ulkopuolella sijaitseva teollinen yritystoiminta tarvitsee kuitenkin resursseja. Näillä alueilla infrastruktuuri on pidettävä kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tie- ja väyläverkoston ylläpitoa ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Tuotannollinen toiminta ei sijoitu keskuksiin vaan keskusten ulkopuolelle hyvien yhteyksien äärelle.

Osaamiseen perustuva talous hyötyy keskittymisestä. Korkeaan osaamiseen perustuva yritystoiminta edellyttää osaamispohjaa, jota on keskuksissa. Työpaikkakehitys on koko maan kannalta positiivisinta, kun kasvukeskusten annetaan menestyä. Keskusten menestyminen antaa myös tilaa muiden alueiden kasvulle. Kun keskittyminen nostaa kustannuksia keskuksissa, osa toiminnosta hakeutuu keskuksista pois.

Julkaisun tiedot:

Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L., Esala, L., Härmälä, V. 2014. Alueiden yritys- ja elinkeinorakenteen muutos. TEM julkaisuja, alueiden kehittäminen, 13/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Julkaisu on ladattavissa Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta