29.04.10

Kanapunkin ennaltaehkäisy ja hoito

30.10.2003

Pia Vennerström EELA, Suomen Siipikarja 1/03


Kanapunkki Dermanyssus gallinae on silmin havaittavissa oleva punkki, jonka koko vaihtelee 0,7 - 1 mm. Väri vaihtelee riippuen siitä onko punkki imenyt verta jolloin se on väriltään tumman punainen muuten vaaleanharmaa. Punkki asustaa rakenteissa ja käy pimeänaikaan imemässä linnuista verta. Yhden veriaterian jälkeen naaras munii rakenteisiin 7-9 munaa. Optimaalisissa olosuhteissa 20°C ilmankosteuden ollessa 70% munasta kehittyy lisääntymiskykyinen yksilö viikossa. Loinen voi elää rakenteissa puolikin vuotta ilman verta. Punkit stressaavat lintuja ja altistaa niitä toissijaisille taudinaiheuttajille. Voimakkaissa infektioissa lintu saattaa kuolla veren vähyyteen eli anemiaan. Punkit voivat levittää virus- ja bakteeritauteja lintuihin kuten esim. salmonellaa.

Mistä tartunta saadaan?

Tavallisesti tartunta saadaan tilalle uusien lintujen mukana tai kierrätettävien munakennojen mukana. Punkit voivat levitä myös ihmisten välityksellä esim. vaatteissa. Myös kanalanrakenteisiin tai lähettyville pesiytyvät luonnonvaraiset linnut voivat levittää tartunnan kanalaan.

Oireet vaihtelee sen mukaan kuinka paljon punkkeja kanalassa on. Jos kanalassa ei yleensä ole ollut punkkiongelmaa havaitaan ensimmäiseksi munissa pieniä pistemäisiä veritahroja kananmunien päällä.

Punkki saattaa myös puraista hoitajia jotka voivat saada allergisia reaktioita niistä jolloin seurauksena on kutisevia punaisia paukamia.

Mikäli loisia on paljon niitä voidaan havaita rykelmittäin rakenteissa. Voimakkaissa tartunnoissa lintu voi saada anemiaa ja kuolla verenvähyyteen. Linnut tulevat levottomiksi, stressaantuvat, munantuotanto laskee ja ne sairastuvat herkemmin tauteihin kuten toisijaisiin bakteeritartuntoihin esim E.coli.

Kanapunkkeja kannattaa etsiä rakenteista kun valot ovat olleet päällä 5-6 tuntia. Ota mukaan valkoinen paperi johon voit raapia häkkien rakenteiden ja seinien lattioiden ja kattojen koloista ja halkeamista materiaalia. Voit myös koputtaa rakenteita samalla kun pidät paperin alla niin että mahdollinen pöly ja punkit tippuvat alas paperille. Tarkastele paperia hyvässä valaistuksessa punkit erottuvat hyvin koska liikkuvat.

Punkkipyydyksiä voidaan asentaa eripuolille kanalaa ja niistä voidaan seurata punkkien määrää tai tartunnan tulemista kanalaan. Punkkipyydyksen voi tehdä esim. aaltopahvista joka joko kieritetään rullalle tai leikataan vain pala joka asetetaan eri puolille häkkejä esim. munahihnan alle. Pyydyksiä tarkastellaan 2-3 vuorokauden kuluttua valojen oltua päällä 5-6 tuntia. Pahvia koputetaan vasten valkoista paperia niin, että pahvin rakosiin ryömineet punkit saadaan esille. Vaihtamalla pyydyksiä usein voidaan myös vähentää punkkien määrää kanalassa. Tällöin pyydyksiä on oltava paljon. Polta kaäytetyt pyydykset.

Voimakkaissa tartunnoissa punkkeja voidaan todeta myös päiväsaikaan linnuista. Eniten punkeja löytyy siipien alta kainaloista sekä kloakan ympäriltä.

Punkkien torjunta


Ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
  • Selvitä mistä kanapunkit voivat päästä kanalaan
  • Pidä huoli että luonnonvaraiset linnut eivät pääse rakentamaan pesiä kanalan rakenteisiin, myös ulkopuolelle tai kanalan välittömässä läheisyydessä.
  • Hävitä puut ja pensaat kanalan ympäriltä.
  • Estä luonnonvaraisten lintujen ja jyrsijöiden pääsyn kanalaan asentamalla verkkoja ilmastointi kanavien suulle ym. aukkoihin.
  • Ole tarkka hygienian suhteen ja pidä paikat järjestyksessä.
Jos rakennat/korjaat kanalaa ota huomioon:
  • materiaalien tulisi kestää vähintään 70°C
  • pintojen tulisi olla sileitä ja helposti puhdistettavia, vältä halkeamia tai ahtaita paikkoja joita on vaikeata päästä puhdistamaan mekaanisesti.
  • ilmoita munapakkaamoon mikäli kanalassasi on punkkitartunta
Nuorikkokasvattamon tulisi huomioida seuraavaa:
  • Punkit voivat levitä vaatteiden ja välineiden välityksellä
  • Kerralla sisään kerralla ulos periaate on myöskin tässä tapauksessa paras
  • Perusteellinen puhdistus ja desinfiointi erien välillä
  • Hygienia esteet tärkeitä
  • Munintakanoja ei saa pitää poikasten lähellä
  • Kuljetusvälineiden perusteellinen puhdistus käytön jälkeen sekä välineiden varastointi puhtaassa paikassa joihin luonnonvaraisilla linnuilla ja jyrsijöillä ei ole pääsyä
  • Auton perusteellinen puhdistus kuljetusten välillä
  • Noudata varovaisutta kun viet lintuja kanalaan jossa on punkkeja.
  • Vaihda vaatteita ja kenkiä.
  • Käy näillä tiloilla viimeiseksi
  • Tarkista kanapunkkitilanne viimeisen viikon aikana ennen kuljetusta tiloille
  • Ole rehellinen ja kerro kanapunkkiepäilystä ostajalle ja ryhdy välittömästi toimenpiteisiin kun havaitset kanapunkkitartunnan kasvattamossa.
Munapakkaamon tulisi ottaa huomioon seuraavaa:
  • Kierrätettävät munakennot tulisi toimitusten välillä käsitellä kuumalla ilmalla, mikroaalloilla tai pakastaa.
  • Dokumentoi myös missä lämpötiloissa kennot on käsitelty ja miten kauan
  • Kennot säilytetään puhtaissa tiloissa niin ettei niihin tule uutta tartuntaa varastoinnin aikana
  • Vältä kierrätettäviä kennoja
  • Jaa tilat puhtaisiin ja epäpuhtaisiin alueisiin ja ylläpidä tarkka ero näiden tilojen välillä
  • Noudata erityistä varovaisuutta kun haet munia kanalasta jossa on kanapunkkeja
  • Pyri saamaan kanalat aina ilmoittamaan mikäli he havaitsevat kanapunkkitartuntaa

Punkkien torjunta


Kun kanala on tyhjillään voidaan punkit hävittää, joko lämpökäsittelyllä tai kemiallisesti. Saadakseen mahdollisimman hyvän tuloksen tulisi kanala käsitellä kahteen kertaan. Ensimmäinen käsittely tulee tehdä heti kun kanala on tyhjennetty ja toinen juuri ennenkiun uudet linnut otetaan sisään. Punkit liikkuvat vähemmän kun kanala tyhjenee ja lämpötila laskee. Siksi lämpötila kanalassa olisi pidettävän n. 20°C kunnes ensimmäinen käsittely on suoritettu. Punkintorjunta on aikaa, työtä ja rahaa vaativa prosessi joka kannattaa suunnitella ja harkita perusteellisesti etukäteen. Seuraavaksi on esitetty eri vaihtoehtoja miten punkeista voidaan yrittää päästä eroon. Vaihtoehtoja on enemmän ja todennäköisyys onnistumiselle on suurempi kun kanala on tyhjillään.

Torjunta välittömästi kanalan tyhjentämisen jälkeen


Lika kuten pöly, rehu, kuivikkeet ja ulosteet antavat hyvän suojan punkeille. Käsittely tulee aloittaa perusteellisella mekaanisella puhdistuksella, jolloin irrotetaan kaikki orgaaninen lika. Pinnat, halkeamat ja raot imuroidaan lopuksi mahdollisimman tarkasti. Tämä toimenpide on tärkeä suorittaa välittömästi kanalan tyhjennettyä. Tämän jälkeen jatketaan kemiallisella käsittelyllä, lämpö käsittelyllä tai siirrytään pesuvaiheeseen jota seuraa desinfektio aineella, joka tehoaa punkkeihin ja punkkien muniin (katso alla).

Kemiallinen käsittely:
Kemiallista käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon ympäristö, punkkien herkyys ja resistenssin kehittymistä valitulle kemikaalille sekä elintarvikehygieeniset näkökohdat kuten varoaika. Punkit kuoriutuvat munista 2-3 vuorokaudessa. Kanalan lämpötila tulee pitää 20°C kolme vuorokautta kemikaalin levityksestä. Kemikaali on siis oltava tehokas kolme vuorokautta. Suomessa markkinoilla olevia torjunta-aineita, joita voidaan käyttää silloin kun kanala on tyhjillään on Empire 20â, Ektosidâ sekä Malanâ- ja Malasiiniâ-ruiskute. Nämä aineet ovat vahingollisia ympäristölle ja käyttäjille, joten niiden käytössä on noudatettava niitä koskevia turvallisuus määräyksiä.

Lämpökäsittely:
Lämmittämällä kanalan ilma ja välineet 55°C ja pitämällä lämpötilaa siinä muutaman tunnin tappaa kanalassa olevat punkit ja munat. Käsittelyn ajaksi ilmastointi kytketään pois päältä ja ilmastointi kanavat tukitaan lämmön noston nopeuttamiseksi. Aseta lämpömittareita eri puolella kanalaa lämpötilan seurannan takia. Kanalaan on hyvä asettaa ylimääräisiä ilmanpuhaltimia, jotta ilma kiertää tehokkaasti ja jakaantuu tasaisemmin. Tarvittava lämmitysteho riippuu kanalan tilavuudesta. esim. 500 neliön kanala (1500 m3) tarvitsee lämmönkehittimen, jonka teho on 200 kW/h kun ulkoilma on 0°C. On olemassa tehokkaita vuokrattavia öljy tai kaasukäyttöisiä lämpökanuunoita, jotka puhaltavat kuumaa ilmaa. Aikaa lämmön nostamiseen saattaa kulua jopa 20-40 tuntia. Varmista että kanalan kaikki rakenteet kestävät vähintään 60°C lämpötiloja. Varmista ettei lämmönlähteen lähellä ole herkästi syttyviä materiaaleja.

Mekaanisen puhdistuksen jälkeinen pesu ja desinfiointi.


Käsittelyn jälkeen pinnat pestään ja desinfioidaan. Jotta teho olisi riittävä on kaiki mahdolliset irroitettavat rakenteet, joka estää perusteellisen puhdistuksen, irrotettava.
Neo-Predisanâ desinfektiovalmiste tehoaa valmistajan mukaan sekä muniin että punkkeihin jolloin varsinaista muuta kemiallista käsittelyä ei tarvita. Aine on vastikään tullut Suomen markkinoille eikä siitä ole toistaiseksi käytännön kokemuksia. Aineen saa eläinlääkärin kautta Oriolasta. Aine levitetään pestylle hieman kuivahtaneelle pinnalle ja jätetään siihen.
Pintojen käsittely 140°C höyryllä pesun jälkeen on myös tehokasta olettaen, että höry pääsee rakoihin ja halkeamiin. Tyhjennä vesityslinja ja varmista ettei herkät muoviosat vaurioidu.

Käsittely ennen uusien lintujen tuomista kanalaan.

Halkeamat lattiassa tulisi täyttää asfalttimassalla tms. Pienemmät raot seinissä tulisi täyttää esim. Sikaflexâ massalla tms. Näin vähennät punkkien piilopaikkoja ja näin helpotat puhdistusta jatkossa. Valmiksi pesty, desinfioiu ja kuivunut kanala käsitellään juuri ennen uusien kanojen tuloa. Käytettäviä aineita voivat olla:

Silikonidioksidi / piidioksidi (SiO2), kauppanimi Ecomiteâ on todettu lupaavaksi ja ympäristöystävälliseksi aineeksi punkkien ennaltaehkäisyssä sekä punkkien torjunnassa. Pii on yleisin alkuaine luonnossa. Sitä on pieniä määriä kaikessa elävässä, myös ruuassa. Silikonioksidi ohittaa ruuansulatuskanavan imeytymättä ja on hyväksytty mm. elintarvikkeiden lisäaineeksi. Aine tarttuu punkkien pintaan ja vaurioittaa punkkia kuivattamalla sen. Suomeen on tulossa muutamia valmisteita kunhan maahantuojat ovat saaneet myyntiluvan kasvintuotannontarkastuskeskukselta. Silikonioksidi luokitellaan torjunta-aineeksi sen käyttötarkoituksen takia. Sitä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevästi ennen kuin linnut tuodaan kanalaan viimeisenä käsittelynä tai kanojen ollessa sisällä kun punkki tartunta havaitaan. Aine levitetään kanalan rakenteisiin häkkeihin lattialle ja seiniin paineilmapistoolilla. Aineen annetaan vaikuttaa kolme viikkoa ennekuin se poistetaan imuroimalla. Lattiakanaloissa ainetta voidaan ruiskuttaa kohtiin mihin kana ei pääse "pyyhkäisemään" sitä pois ja missä punkkien on havaittu piiloutuvan. Pintojen pitää olla kuivia ja mahdollisimman puhtaita jotta käsittelystä olisi hyötyä. Seuraa valmistajan annostusohjeita tarkkaan. Silikonidioksidin levityksessä tulisi käyttää hengityssuojainta ja myös niin kauan kuin ainetta on kanalassa. Tällä hetkellä yhtään silikonidioksidi valmistetta ei ole markkinoilla ja toistaiseksi kasvintuotannon tarkastuskeskus ei ole vastaanottanut yhtään hakemusta valmisteen saattamisesta markkinoille. Yhdelle valmisteelle on myönnetty koelupa, joten käytännön kokemusta valmisteesta saataneen lähiaikoina.

Sammuttamaton kalkki (CaOH2) voidaan käyttää lattiakanaloissa. Kalkki levitetään lattialle ja rakoihin, mutta ei kuivikkeisiin.

Öljy/rasvat(esim. ruokaöljy) voidaan levittää "jarruvyöhykkeeksi" häkkien jalkoihin ja muihin häkkejä yhdistäviin rakenteisiin kuten kaapeleihin ja häkkien tukirakenteisiin, jotka ovat yhteydessä seiniin tai kattoon. Parafiiniöljyt (diesel, moottoriöljyt) sisältävät myrkyllisiä yhdistetitä (mm. Dioksiineja) eikä tulisi käyttää rakenteisiin jotka ovat kosketuksessa lintuihin tai rehuihin.

Kemiallinen käsittely lintujen ollessa kanalassa:

Mikäli kanapunkkeja lähdetään torjumaan kanojen ollessa kanalassa joudutaan ottamaan huomioon monta eri asiaa. Menetelmän pitää olla tehokas, helppo toteuttaa ja ei saa vahingoittaa ihmisiä, ympäristöä eikä eläimiä. Käytettävä lääkeaine pitää olla hyväksytty tuotantoeläimille. Tänä päivänä markkinoilla on erittäin vähän kemiallisia valmistetita jotka ovat tehokkaita punkkien torjuntaan ja joita olisi hyväksytty tuotantoeläimillä.
Suomessa on markkinoilla erityisluvallinen valmiste Deosectâ, jonka voi saada eläinlääkäriltä reseptillä. Deosectâ on tarkoitettu käytettäväksi yksittäisillä linnuilla. Sen vaikuttava aine on cypermetriini.

Kasviensuojelussa käytettäviä hyönteistorjunta-aineita ei saa käyttää. Ne voivat aiheuttaa jäämiä muniin ja näinollen varantaa elintarvikkeiden puhtautta, lisäksi ne saattavat olla myrkyllisiä linnuille.

Aikaisemmin erityisluvallisen Neguvoninan käyttö on nyt kokonaan kielletty.

Pelkästään mekaaninen puhdistus voi pitää punkkien määrää niin alhaisena ettei siitä koidu sen suurempaa haittaa linuille. Tämä menetelmä on työläs koska se vaatii tilojen perustellista imurointia kerran viikossa n. 5 tuntia valojen syttymisestä, mutta helpottaa tilannetta mikäli tartunta pääsee riistäytymään käsistä kesken munintakauden. Lannan poistaminen kahdesti viikossa estää punkkien kuoriutumista lantahihnalla.

Lähde: Fagsentret for fjörfe, Bekjempelse av röd hönsemidd. Brosjyr 2001 Oslo

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja