Väittely glyfosaatista on viime viikot käynyt kuumana, kun aineen jatkokäyttöluvasta on käyty vääntöä EU:ssa. Ensi viikolla glyfosaatti on jälleen tapetilla EU:ssa, kun komissio aikoo ehdottaa aineelle viiden vuoden jatkomyyntilupaa. Komission aiempi ehdotus oli kymmenen vuoden jatkolupa, mutta se ei saanut jäsenmaiden enemmistöä taakseen.

Ruotsalaislehti Land Lantbruk kokosi yhteen syitä, miksi kasvinsuojeluaine glyfosaatti on vastuullisesti käytettynä niin tärkeää maatiloilla. Muistutus tulee kenties länsinaapurille tarpeeseen, sillä Ruotsi äänesti ainoana Pohjoismaana glyfosaatin kymmenen vuoden käyttölupaa vastaan.

Juolavehnä riesana

Juolavehnä ja monet muut kestorikkakasvit ovat vaikeita torjuttavia ilman glyfosaattia. Ongelma on erityisen suuri silloin, kun käytetään suorakylvöä tai kevennettyjä muokkausmenetelmiä. Glyfosaattikiellosta koituisikin merkittäviä haasteita erityisesti niille tiloille, jotka eivät käytä maan muokkausta rikkakasvien torjuntakeinona.

Suorakylvön etuja ovat muun muassa eroosion torjunta, hiilen sidonta ja mururakenteen paraneminen. Ilman glyfosaattia suorakylvö on monesti liki mahdotonta toteuttaa.

Ilmaston kannalta on myös hyvä, mitä vähemmän polttoainetta kuluttavaa muokkauskalustetta käyttää, ruotsalaisviljelijä Håkan Wahlstedt huomauttaa Land Lantbruk -lehden haastattelussa.

Glyfosaatilla ei kunnollisia korvaajia

Glyfosaatin tärkeys korostuu Pohjois-Euroopassa, Ruotsin maatalousjärjestö LRF:n kasvinsuojeluasiantuntija Agneta Sundgren toteaa lehdessä.

Pohjoismaiden lyhyen syksyn takia viljelykasvien on tärkeää kasvaa niin pitkään kuin mahdollista ennen pakkasten tuloa. Käyttämällä glyfosaattia voidaan kuitenkin voittaa aikaa. Sadonkorjuun jälkeen uusi kasvusto saadaan nopeammin alulle, kun rikkakasvien poistaminen onnistuu tehokkaasti, Sundgren kuvailee.

"Toistaiseksi ei ole muita valmisteita, jotka tarjoavat näitä etuja", Sundgren toteaa.

Näiden syiden lisäksi glyfosaatin käyttöä puoltaa muun muassa se, että Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei pidä glyfosaattia todennäköisesti haitallisena ihmiselle.

Luomutuotannossa glyfosaattia ei käytetä. Tämä edellyttää kuitenkin muokkausmenetelmiä rikkakasvien torjunnassa sekä yleensä tyytymistä tavanomaista pienempiin satoihin.

Käyttökiellon sijaan kielto pakkotuleennuttamiseen

Glyfosaattikiellon sijaan koko Euroopan tulisi kieltää glyfosaatin käyttö pakkotuleennuttamiseen, Land Lantbruk -lehdessä ehdotetaan. Ruotsissa pakkotuleennuttaminen on Suomen tavoin kiellettyä, mutta monessa muussa Euroopan maassa käytäntö on yleinen.

Lähde: Land Lantbruk