Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) Jälkipuinti-kyselyn perusteella koko maassa puimatta jäi yhteensä noin 10 prosenttia vilja-, öljy- ja valkuaiskasvikasvustoista. Kyselyyn tuli kaikkiaan vastauksia reilut 320.

Alueelliset vaihtelut olivat tänä vuonna erityisen suuria. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lähes koko sato saatiin talteen, kun taas pohjoisemmilla viljelyalueilla satoa jäi peltoon – maan itäosissa jopa 30 prosenttia. Myös tilakohtainen vaihtelu oli tänä vuonna todella suurta. Kaiken kaikkiaan kulunut kausi oli haastava niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Koko maan tasolla saatiin määrältään kohtuullinen sato. Osassa aleuista saadut keskimääräistä korkeammat sadot kompensoivat menetyksiä. Laatu oli vaihtelevaa ja heikkeni puintien edetessä. Alhaiset sakoluvut, torajyvät ja toksiinit vaivasivat viljaa.

Kasvukausi oli viljelijöille henkisesti rankka

Eniten puimatta jäi kevätvehnää, kauraa ja ohraa. Myös öljykasveja sekä härkäpapua jäi korjaamatta huomattavia aloja. Merkittävimpinä syinä puimatta jäävään alaan olivat tähkäidäntä ja muu laadun heikkeneminen, puintipäivien vähyys, kasvustojen kosteus, valmistumisen viivästyminen sekä peltojen kantavuusongelmat.

Taloudellista tulosta heikentävät menetetyn sadon lisäksi myös muun muassa korkeat kuivatuskustannukset sekä laatutappiot. Kuivatuskapasiteetti oli myös rajoittava tekijä. Kulunut kasvukausi oli viljelijöille rankka myös henkisesti, sillä puinnit venyivät ja valmiustilassa piti olla jatkuvasti.

Alueellinen vaihtelu tänä vuonna suurta

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla valtaosa sadosta saatiin talteen ja sato oli määrällisesti hyvä. Laadut ovat tähän mennessä analysoiduissa näytteissä olleet pääpiirteittäin kelvollisia. Laatu on heikompi myöhään puiduissa. Varsinais-Suomessa esiintyy syyskylvöjen suhteen suurta alueellista vaihtelua. Osassa alueista ruista ja syysvehnää saatiin alueittain kylvöön viime vuotiseen tapaan, osassa taas vain murto-osa. Syysöljykasveja kylvettiin viime vuotta vähemmän. Uudellamaalla syysviljaa kylvettiin arviolta vain neljännes viime vuosien määrästä.

Satakunnassa satoa tuli määrällisesti melko hyvin. Valkuaiset ovat olleet suhteellisen hyviä, mutta vehnien sakoluvut laskivat nopeasti. Syysviljojen ja syysöljykasvien kylvömäärä jäi melko pieneksi.

Kanta-Hämeessä sato oli määrällisesti hyvä tai keskinkertainen. Laatu on keskimääräinen, hyviä ja huonoja eriä löytyy. Syyskylvöt jäivät vähäisiksi.

Päijät-Hämeessä saatiin määrällisesti keskiverto, mutta laadullisesti huono sato. Syyskylvöjä tehtiin jonkin verran, mutta murto-osa viime vuodesta.

Syyskylvöalat jäivät pieneksi

Pirkanmaalla sato on keskimääräinen, mutta laatu kovin vaihteleva. Alueelliset erot ovat hyvin suuria. Syyskylvöala jäi pieneksi.

Kymenlaaksossa saatiin tyydyttäviä ja hyviäkin satoja, mutta tappiot tasaavat kokonaisuuden normaaliksi. Laadun suhteen oli paljon ongelmia. Syyskylvöjä saatiin tehtyä vain 10–25 prosenttia aiotusta alasta.

Etelä-Karjalassa sato oli puidun alan osalta määrällisesti hyvä tai keskikertainen. Syyskuun loppupuoliskolla alkoi itäminen herkissä lajikkeissa kaikilla viljoilla ja laatu putosi nopeasti. Tähkäidäntä olikin suurin syy puimatta jääneeseen alaan puintipäivien vähyyden lisäksi. Myös peltojen kantavuusongelmat aiheuttivat harmia. Syyskylvöjä saatiin tehtyä melko vähän.

Etelä-Pohjanmaalla saatiin määrältään hyvä tai tyydyttävä sato siltä osin, kun saatiin korjattua. Suurena ongelmana oli hankalat korjuuolosuhteet ja erittäin suuret kuivauskustannukset. Syyskylvöjä saatiin tehtyä vain vähän.

Pohjanmaalla esiintyy laadun suhteen huomattavaa vaihtelua. Sato oli normaali tai vähän keskimääräistä pienempi niiltä osin, mitä saatiin puitua. Syynä puimatta jääneeseen alaan oli viljoilla lakoontuminen ja tähkäidäntä, härkäpavulla valmistumisen viivästyminen.

Pohjois-Pohjanmaalla sato oli kokonaisuudessaan tavanomainen tai kohtalainen, myös huippulaatua korjattiin. Toksiiniarvot kohosivat korjuun edetessä. Syysviljoja ei juurikaan saatu kylvettyä.

Etelä-Savossa sato oli määrällisesti keskinkertainen ja laadun suhteen keskinkertainen tai heikompi. Ruista jotkut saivat hieman kylvöön.

Märkyys vaivasi puinteja ja vaikutti sadon laatuun

Keski-Suomessa sato on keskinkertainen, paikoin välttävä, paikoin hyvä. Märkyys oli iso ongelma. Lähes koko sato oli rehulaatua. Syyskylvöala on vuosituhannen alhaisin.

Pohjois-Savossa sato on määrältään keskinkertainen, laatu puolestaan heikko ja kepeitä jyviä on paljon. Syyskylvöjä tehtiin hyvin vähän.

Pohjois-Karjalassa joillakin tiloilla koko sato jäi peltoon. Puidun sadon määrä oli kuitenkin kohtuullinen. Laatu on pääpiirteittäin tyydyttävällä tasolla. Siemenlaatua ei tänä vuonna tullut juurikaan.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä