Faktaa suoraan pellolta

Ascra Xpro -hankkeen tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa aineen toimivuudesta tilatasolla sekä lisää käytännön kokemuksia. ”Ruutukokeissa on usein vaikea saada eroja ja tiloilla voikin saada paremmin tuloksia”, toteaa Minni Tapola Bayerilta. ”Hankkeessa haluttiin katsoa tarkemmin mitä uusin kasvitautientorjunta-aineemme antaa tilatasolla eri olosuhteissa ja eri lajikkeilla”, Minni Tapola kertoo.

Lempäälässä pidettiin 6.2. viljelijätilaisuus, jossa esiteltiin tilatasolta saatuja kokemuksia Ascra Xprosta.

Ascra Xprota käytettiin viime kesän tilatestauksissa vehnällä ja ohralla. Tilatestauksessa oli mukana noin 15 tilaa eri puolilta Suomea. Käytännössä tilalla jätettiin saman lohkon sisällä alue käsittelemättä Ascra Xprolla ja aluetta verrattiin viereiseen käsiteltyyn alueeseen. Sadonkorjuun yhteydessä puimurin satokartasta nähtiin tarkasti miltä satotasot tautiaineella ruiskutetun ja ruiskuttamattoman alueen välillä näyttivät. Hankkeen tiloilla Ascra Xprota käytettiin ohralla 0,5 l/ha ja vehnällä 0,7-0,8 l/ha.

Viime kesä oli kuiva koko Suomessa, jolloin kasvitautipainekaan ei ollut kovin korkea. Sääolosuhteissa oli kuitenkin isojakin paikallisia eroja, joten myös huomattavia eroja käsittelemättömän ja käsitellyn kasvuston välillä havaittiin.

Ascra Xpro -ruiskutuksella saatu sadonlisä hankkeessa mukana olleilla tiloilla oli ohralla keskimäärin 1 875 kg/ha ja vehnällä 1 390 kg/ha.

Pohjanmaalla Ascra Xpro käsitellyllä vehnäpellolla saatiin puimurin satokartasta jopa 1 000 - 2 000 kilon sadonlisä verrattuna käsittelemättömään kasvustoon.

Vielä isompiin tuloksiin päästiin Varsinais-Suomessa, jossa lietolaisella Mistral-vehnäpellolla saatiin jopa 2 000-3 000 kilon erot käsittelemättömään alueeseen puimurin satokartasta arvioituna. Varsinais-Suomessa selvitettiin myös ruiskutusajankohdan merkitystä. Erityisesti ohralla tuli esille, että tautiruiskutusta ei kannata tehdä liian aikaisin, sillä potku voi loppua kesken.

Satakunnassa verkkolaikku oli syönyt käsittelemättömällä RGT Planet-kasvustossa huomattavan osan satotasosta. 2 500 kilon erot satokartassa vakuuttavat Ascra Xpron tehokkuudesta. ”Jos satopotentiaalia on, kannattaa ruiskutus, kun ajatellaan että satsaus on 20-30 euron luokkaa hehtaarilla.”

Uudellamaalla Amaretto -kevätvehnäkasvustoa vaivasi ruoste. Kuivuuden vaivaamalla alueella satotasot jäivät normaalia alhaisemmiksi, mutta Ascra Xprolla saatiin kuitenkin noin kymmenen prosentin sadonlisä. Samalla seudulla RGT Planet -ohrassa ruiskuttamaton kasvusto ränsistyi paljon aiemmin ja sadonlisä oli huomattava, jopa useita kymmeniä prosentteja.

Pohjoisemmassa, Oulun seudulla, viljelyssä oli omat sääolojen aiheuttamat haasteensa. Kun Wolmari-ohra saatiin pysymään pystyssä, saatiin siitä Ascra Xpro käsittelyllä satoa saatiin 6 300 kiloa hehtaarilta, ilman korrensääde- ja tautiruiskutusta 3 100 kiloa.

Ascra Xpron etuna käytön helppous

”Käytön helppous on yksi tämän valmisteen eduista”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Janne Laine Viljelijän Avena Berneriltä. ”Se ei tarvitse muita tankkiseoskumppaneita. Huippuformulaatti takaa hyvän sateenkeston ja valmisteen hyvän kiinnittymisen lehden pintaan.” Ascra Xpro voidaan sekoittaa useimpien kasvinsuojeluaineiden ja kasvunsääteiden sekä mangaanisulfaatin kanssa.

”Vaikka viime kesä oli kuiva, olivat tautiruiskutusten tehot silti nähtävillä”, Janne Laine toteaa. ”Kun perusasiat ovat pellolla kunnossa, päästään Ascra Xprota käyttämällä merkittäviin satoeroihin verrattuna käsittelemättömään kasvustoon.” Esimerkiksi Varsinais- ja Etelä-Suomen alueella jätetään edelleen yli 50 prosenttia kevätvehnästä ilman tautiruiskutusta. Tautiaineiden ajaminen kuitenkin kannattaa, sillä se maksaa itsensä takaisin parempilaatuisina ja isompina satoina.