Tänä keväänä kylvettiin kauraa ja hernettä viime vuotta enemmän. Kaura-ala kasvaa 10 prosenttia vuodesta 2019. Kauran kylvöala on noin 347 000 hehtaaria ja lähenee rehuohra-alaa, joka on noin 380 000 hehtaaria.

"Herneala ylittänee 25 000 hehtaaria tänä vuonna, mikä on yli satavuotisen tilastohistorian suurin ala. Sen sijaan rypsin ja rapsin alamäki jatkuu, niiden ala on pienin sitten vuoden 1977", toteaa Luken yliaktuaari Anneli Partala.

Viljalla liki puolet Suomen koko viljelyalasta

Vilja-ala, 1,1 miljoonaa hehtaaria, on lähes puolet Suomen käytössä olevasta 2,3 miljoonan hehtaarin maatalousmaan alasta. Ohra on edelleen eniten viljelty vilja, koska se on tärkeä rehukasvi maatiloilla. Kauran osuus vilja-alasta on kolmannes ja vehnän osuus viidennes. Ruista on tänä vuonna vain pari prosenttia vilja-alasta.

Ruisala puolittuu

Viime vuonna rukiista korjattiin suurin sato vuoden 1990 jälkeen. Tänä vuonna ruisala pieneni 48 % viime vuodesta ja on alle 20 000 hehtaaria. Tämä pinta-ala ei normisatotasolla täytä kotimaista ruistarvetta, joka on noin sata miljoonan kiloa vuodessa. Viime syksyn runsaasta noin 180 miljoonan kilon ruissadosta on kuitenkin tavallista enemmän vielä varastoissa, joten se korvaa tulevan syksyn niukkaa ruissatoa.

Rypsi- ja rapsiala pienin yli 50 vuoteen - Herneala ennätykseen

Rypsiä ja rapsia kylvettiin yhteensä 30 000 hehtaaria, mikä on vähiten 53 vuoteen. Sen sijaan hernepeltoja on Suomessa eniten yli satavuotisen tilastointihistorian aikana, jopa yli 25 000 hehtaaria, eli lisäystä viime vuoteen on 81 %! Kumina-ala, 20 000 hehtaaria, pienenee viime vuodesta 15 prosenttia.

Rehunurmea kolmannes alasta

Rehunurmen ala, noin 780 000 hehtaaria, on noin kolmasosa käytössä olevasta maatalousmaasta. Ala on hieman viime vuotta pienempi.

Kesantojen ja luonnonhoitopeltojen ala pienenee vajaan kymmenesosan ja niiden osuus käytössä olevasta maatalousmaasta on alle viidennes.