Loimaalainen viljelijä Martti Tytykoski luottaa Balayan tehoon: “Pidän Balayaa tehokkaana ratkaisuna viljojen kasvitauteihin, myös pohjavesialueilla ja uutena työkaluna resistenssin hallintaan”. Revysolia ja pyraklostrobiinia sisältävä Balaya tarjoaa laajan ja jopa 6–7 viikkoa kestävän tautisuojan.

Suomessa Balayaa on testattu kolmen vuoden ajan Hauhon kenttäkokeissa, joiden tulokset ovat olleet hyvin lupaavia. Näiden lisäksi Balayaa on testattu Suomessa myös koetoimintaluvalla viljelijäkokeissa, joista yksi on tehty Loimaan Alastarolla 200 hehtaarin peltoalaa viljelevän Martti Tytykosken tilalla. Tytykoski käytti Balayaa kasvukaudella 2021 Iceman-kevätvehnällä, Balayan käyttömäärän ollen eri aloilla 0,5 l/ha, 0,75 l/ha tai 1,0 l/ha.

Havaintojensa perusteella Tytykoski on tyytyväinen Balayan tehoon.“Balaya-käsittely piti kasvitaudit hyvin kurissa, kun taas käsittelemättömällä alalla tauteja esiintyi runsaasti. Tautitilanne oli näiden kahden välillä aivan eri maailmoista”, muistaa Tytykoski viime kasvukaudelta. Toisin kuin monilla muilla tiloilla, Tytykosken pelloilla kuivuus ei juuri haitannut vehnän kasvua. “Sadantaa oli täällä viime vuonna tyypillistä enemmän, vehnät kasvoivat hyvin ja kosteutta esiintyi riittävästi. Tosin olosuhteet olivat suotuisia myös kasvitautien kannalta ja esimerkiksi ruostesieniä näkyikin jo melko aikaisessa vaiheessa”, Tytykoski kertoo.

Terve ja kasvitaudeista vapaa kasvusto kykenee hyödyntämään tehokkaasti sille tarjotut tuotantopanokset ja tuottamaan määrällisesti ja laadullisesti hyvää satoa. Saman huomasi myös Tytykoski: “Balaya-käsittely lisäsi vehnällä jyväkokoa, viime vuoden olosuhteissa kenties yhtä haastavinta satokomponenttia.”

Epävarmoista ajoista huolimatta erityisesti hyvään satoon kannattaa panostaa. Viljan hinnan ollessa korkealla kasvitautien torjunnan tärkeys korostuu entisestään. “Kasvitautien torjunnalle vaadittava satovaste on tulevalla kasvukaudella selvästi matalampi viime vuosiin verrattuna”, Tytykoski ajattelee.

Yhdeksi Balayan eduksi Tytykoski nostaa myös, ettei valmisteella ole pohjavesirajoitusta: “Tämä tuo vapautta tautiruiskutukseen, kun asiaa ei tarvitse erikseen miettiä”.

Uusi työkalu resistenssin hallintaan

“Balaya on hyvä uutuus, jolla voidaan varautua kasvitautien resistenssiongelmiin”, Tytykoski sanoo. Vanhemman sukupolven triatsolien tehon on havaittu heikentyneen tiettyjen kasvitautien, esimerkiksi harmaalaikun (Zymoseptoria tritici), torjunnassa. Uusi Revysol-kemia vähentää tätä kehitystä ja se tehoaa myös resistentteihin tautikantoihin.

“Kun aloitin viljelijäurani, niin silloin resistenttejä kantoja ei esiintynyt. Nyt on tilanne on toinen, ja esimerkiksi pelloillani on esiintynyt kasvinsuojeluaineille resistenttejä pillike-, vesiheinä- ja rapsikuoriaiskantoja. Pidän täysin mahdollisena, että myös resistentit tautikannat tulevat yleistymään Suomessa”, Tytykoski uskoo.