Syysviljoille talvi on ollut haastavaa aikaa ja pelloilla esiintynyt paksu jääpeite on hankaloittanut syysviljojen talvehtimista.

“Koko Varsinais-Suomi on samassa jamassa syysviljojen talvituhojen osalta. Hankala tilanne, kun yhtään kunnollista syysviljapeltoa ei ole, jonka voisi kokonaan säästää”, kertoo kampanjan viljelijä Martti Tytykoski. Paikkauskylvöjä Martti aikoo tehdä kevätvehnällä, -ohralla ja -kauralla.

“Ei mahda mitään, tällainen on lajin luonne”, toteaa Martti murheelliseksi kuvaamistaan syysviljapelloista.

Talvituhoja esiintyi myös Samuel Jussilan syysvehnäpelloilla.

“Jos kasvusto ei lähde kasvamaan, niin kylvän joko kevätvehnää tai -ohraa. Ajatuksena on, etten lähde syysvehnäpeltoja millään tavalla muokkaamaan erikseen, vaan ajan glyfosaatin ja kylvän suoraan päälle”, Samuel kertoo.

Hänen mielestään nykyisistä viljan hinnoista johtuen kynnys lähteä rikkomaan kasvustoja ei ole suuri: “Huonon syysviljakasvuston jättäminen ei ole mielestäni vaihtoehto.”

Viljelykasveista Samuel on havainnut kuminan talvehtineen hyvin rajuista olosuhteista huolimatta.

“Kumina on harvinaisen sitkeä kasvi, vaikka kuminapellollakin oli jääkansi ja kasvusto oli melkein kuukauden ajan täysin lammikon alla. Uskon, että kumina on onnistunein kasvi tällä hetkellä kasvukautta.”

“Toivotan kaikille virkaveljille hyviä toukoja!”, toivottaa Samuel seuraajilleen.

Ilmajokelaisen Mikko Mäki-Latvalan pelloilla esiintyy monenlaista syysruista tänä keväänä.

“Osa syysruispelloista on mielestäni niin hyvässä kasvuvauhdissa, kun meillä tässä vaiheessa ruis voi olla”, Mikko ajattelee.

Mikolla on ollut myös epäonnea matkassa, sillä osa syyruiskasvustoista on jäänyt harvaksi. Harvaa kasvustoa selittää siemenen huono itävyys: “Kylvösiemenessä virallisen siemenen itävyys oli allet puolet siitä mitä olisi pitänyt olla. Oraita on noin 70 neliöllä, kun niitä pitäisi olla vajaa 200”, Mikko kertoo.

Mikolla on suunnitelmissa tehdä harvalle syysruiskasvustolle pensotusruiskutus Medax Maxilla lisäämään sivuversojen kasvua.

Mikko korostaa korrensäädön tärkeyttä etenkin Pohjanmaan alueella: “Meillä korrenkasvu yltyy välillä yli äyräiden. Korrensäätelyä täytyy tehdä, jotta pääverson kasvua saadaan jarrutettua. Olen usein sanonut, että hybridilajikkeen hyvä sato riippuu usein sitä saadaanko kevätversot tuottamaan satoa.”

Katso alla olevilta videoilta Martin, Mikon ja Samuelin kuulumisia tarkemmin